Spiritualismin muotoutuminen Suomessa : Aatehistoriallinen tutkimus

Abstract This history of ideas research views the forming of spiritualism in Finland from the 1850s to modern day. In addition to primary literature the research information has, in applicable parts, been supplemented with information from other sources, such as from period newspapers or magazines. In addition the spiritualistic literature written by a so-called inner circle forms a significant source book for this work. The Finnish Spiritual Society was founded in 1946. The founder and first chairperson was writer and translator Helmi Krohn. She brought the spiritualist principle to Finland from England, and also translated English and Nordic spiritualistic literature from the 1920s onwards. This study is a current view on the subject. In Finland there are very few studies about spiritualism. Previously only Eila Hämelin has published a narrow study called Nykyinen spiritismi ( Spiritism in Our Time , 1968). In Finland spiritualism is a philosophy; not a religion, although a minority of its practitioners view it as a religion. Some Finnish spiritualists also see spirituality as a way of life. From the idea historical point of view, however, spiritualism is a religion, so in this dissertation it has been studied as such. From a spiritual philosophy point of view Finnish spiritualism is spirituality according to the Spiritualists National Union, but without the (spiritualistic) church institute. Finnish spiritualism is closest to Anglo-American spirituality. Anglo-American, i.e. English and American based spiritualism was folksy and experimental spiritualism, while the spiritistic doctrine, i.e. spiritism (spiritual doctrine in Finnish) compiled by Allan Kardec was an attempt at a scientific explanation for phenomena considered spiritualistic. Also modern spiritualists formed their own spiritualistic philosophies, but did not aim to define all spiritualism that could be applied, as did Kardec s supporters. Spiritualism was more of a popular movement, which, based on its nature, took many forms.Tiivistelmä Tämä aatehistoriallinen tutkimus tarkastelee spiritualismin muotoutumista Suomessa 1850-luvulta alkaen aina nykypäivään asti. Primaarikirjallisuuden lisäksi tutkimustietoa on, soveltuvin osin, täydennetty muihin lähteisiin kuten mm. aikalaislehtiin perustuvalla tiedolla. Samoin niin sanottu sisäpiirin kirjoittama spiritualistinen kirjallisuus muodostaa merkittävän lähdeaineiston tälle työlle. Suomen Spiritualistinen Seura on perustettu vuonna 1946. Seuran perustaja, ja sen ensimmäinen puheenjohtaja, oli kirjailija ja kääntäjä Helmi Krohn. Hän toi spiritualistisen toimintaidean Suomeen Englannista sekä suomensi englantilaista ja pohjoismaista spiritualistista kirjallisuutta 1920-luvulta lähtien. Tämä tutkimus on ajankohtainen katsaus aiheeseen. Suomessa spiritualismia on tutkittu hyvin vähän. Vain Eila Hämelin on julkaissut aiemmin suppean tutkielman Nykyinen spiritismi (1968). Suomessa spiritualismi on elämänkatsomus; ei uskonto, tosin vähemmistö jäsenistä käsittää sen uskonnoksi. Osa suomalaisista spiritualisteista käsittää sen myös elämäntavaksi. Koska aatehistoriallisesti tarkasteltuna spiritualismi on kuitenkin uskonto, tässä tutkimuksessa sitä on myös tarkasteltu uskontona. Suomalainen spiritualismi on spiritualistiselta filosofialtaan SNU:in (The Spiritualists' National Union) mukaista spiritualismia kuitenkin ilman (spiritualistista) kirkkolaitosta. Suomalainen spiritualismi on lähinnä angloamerikkalaista spiritualismia. Angloamerikkalainen eli englantilais- ja amerikkalaisperäinen spiritualismi oli kansanomaista ja kokeilevaa spiritualismia, siinä missä Allan Kardecin kokoama spiritistinen oppi eli spiritismi (suomeksi henkioppi) oli tieteelliseksi aiottu selitysyritys spiritualistisina pidetyille ilmiöille. Myös modernit spiritualistit muotoilivat omat spiritualistiset filosofiansa mutta he eivät pyrkineet määrittelemään kaikkialla sellaisenaan sovellettavissa olevaa spiritualismia kuten Kardecin kannattajat. Kyseessä oli kansanliike, joka luonteestaan johtuen sai moninaisia muotoja