Urheilutapahtumien lähetysten suoja ja uusmedia

Tutkimuksessa tarkastellaan urheilutapahtumien lähetysten oikeudellista suojaa uusmedian ympäristössä. Urheilulla ja eritoten tavalla, miten se esitetään mediassa, on todettu olevan huomattava merkitys Euroopan unionissa. Tätä merkitystä on korostanut entisestään digitaaliteknologian synty ja sen mukanaan tuomat erilaiset verkkoalustat sekä mobiilipalvelut. Digitalisaation vaikutuksesta myös kuluttajien käyttäytyminen on muuttunut huomattavasti viimeisen vuosikymmenen aikana. Kuluttajat toivovat lisää tilauspalveluita ja liikkuvaa kuvaa samalla, kun luovaa sisältöä tuotetaan ja jaetaan. Internet, tabletit ja älypuhelimet eli niin kutsuttu uusmedia on muuttanut merkittävästi tapoja, joilla kuluttajat käyttävät heille tarjottavia palveluita. Samalla, kun teknologia kehittyy ja maailma muuttuu yhä digitaalisemmaksi, on myös lainsäädännön pysyttävä kehityksessä mukana. Näin ollen urheilun liikkuvaa kuvaa koskevan sääntelyn on todettu olevan muutoksen tarpeessa Euroopan unionin tasolla ja suuressa osassa jäsenvaltioita. Myös Euroopan komissio on tunnustanut nykyisen tekijänoikeusjärjestelmän olevan on auttamatta vanhanaikainen, sillä se on kehitetty aikana, jolloin digitaalinen vallankumous oli vasta juuri alkamassa. Tekijänoikeussäännökset ovat siten ajalta ennen Facebookia, YouTubea tai Twitteriä, eikä niillä ole minkäänlaista kosketuspintaa digitaaliseen aikakauteen. Näin ollen komissio on tarttunut haasteisiin ja luvannut vuoden 2016 aikana muun muassa laatia ehdotuksen nykyaikaisemman ja eurooppalaisemman tekijänoikeuslainsäädännön laatimisesta, joissa huomioidaan digitaalinen vallankumous sekä tarkastaa audiovisuaalisia mediapalveluita koskevaa direktiiviä. Näin ollen tutkimuksen aiheen voidaan todeta olevan hyvin ajankohtainen. Urheilutapahtumia ei tällä hetkellä pidetä tietoyhteiskuntadirektiivissä 2001/29/EY teoksiksi luokiteltavina henkisinä luomuksina. Näin ollen urheilutapahtumat sellaisenaan eivät nauti tekijänoikeudellista suojaa. Myöskään muut immateriaalioikeudet eivät anna niille suojaa. Euroopan unionin tuomioistuin on kuitenkin todennut, että mikäli urheilutapahtumien itsessään katsotaan olevan ainutlaatuisia ja omaperäisiä, ne voivat saada suojaa valtionsisäisten oikeusjärjestysten avulla. Tällöin kyseeseen tulevat urheilutapahtuman järjestäjän asema eli isännöintioikeus, joka perustuu urheilutapahtumanpaikan omistusoikeuteen tai urheilutapahtumanpaikan yksinomaiseen käyttöoikeuteen. Urheilutapahtumien uutisointi, tallennus ja tiedottaminen massamedian kautta perustuu erilaisiin sopimusoikeudellisiin järjestelyihin. Tällaisiin oikeuksiin, jotka hankitaan sopimusoikeudellisin keinoin, voidaan viitata termillä mediaoikeudet. Näin ollen tutkimuksessa tarkastellaan immateriaalioikeuksien ja isännöintioikeuden lisäksi audiovisuaalisia mediapalveluja koskevaa direktiiviä 2010/13/EU urheilutapahtumien lähetysten näkökulmasta. Tällöin kyseeseen tulevat lyhytraportointioikeutta koskevat oikeudelliset säännökset. Tutkimuksessa tarkastellaan myös urheilutapahtumien kilpailua rajoittavaa yhteismyyntiä ja alueellista yksinoikeutta sekä määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä ja maarajoituksia. Lopuksi keskustellaan vielä muun muassa tekijänoikeusjärjestelmän ja audiovisuaalisia mediapalveluita koskevan järjestelmän modernisoinnin tarpeesta. Tutkimuksessa etsitään siten vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Suojataanko urheilutapahtuman lähetyksiä tekijänoikeuksin tai lähioikeuksin? Mikäli lähetysten ei katsota saavan immateriaalioikeudellista suojaa, saavatko lähetykset suojaa muiden oikeuksien, kuten omistusoikeuden tai mediaoikeuden avulla? Voivatko urheilutapahtumien lähetykset johtaa kilpailuoikeudellisiin ristiriitoihin