University students' value-expectancies and achievement strategies : how they develop during the first three years of studies in five disciplines

The aim of this study was to look into university students' expectancies and achievement strategies regarding their domain studies and how they develop through the first three years of academic studies. The study also examines the differences of the development of these components between five academic domains. According to previously formulated theories (Carver, Scheier & Segerstrom, 2010; Eccles & Wigfield, 1983; Nurmi & Salmela-Aro, 1998), these aspects play an important role in motivation and learning in academic related context. In this study the three year trajectories were especially of interest, as they might offer some new insight and also present ideas for further research regarding motivation and success in academic education. This study started as a part of RYM Indoor Environment Program (TEKES, 2011-2015) and continued as a part of Mind the Gap Between Digital Natives and Educational Practices -project (Academy of Finland's Human Mind program, 2013-2016). The participants in the first year were 498 students from two different universities. In the three-year follow-up, 215 of these students continued to participate. Five disciplines were presented in the study; teacher education, chemistry, law, theology and engineering. The study was conducted as a quantitative research and the data was collected by a self-report questionnaire over three years' period and by accumulation of credits retrieved from universities' records. The five studied disciplines seem to start their studies in equivalent position – the first academic year appears to be perceived as positive and valuable, with low levels of task-avoidance, although some differences were found in domain value. When proceeding to second academic year, some differing trajectories between disciplines were recognized. While some domains' students seem to value their studies, other domains' students showed to decrease in the level of perceived domain value. Positively, optimism proved to increase in all disciplines between first and second year as well as between second and third year. However, task-avoidance, which has been found to predict poor academic performance and low satisfaction (Nurmi et al. 2003), showed to remain stable throughout the three years. Educational implications of these trajectories are also discussed in this study.Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella yliopisto-opiskelijoiden pääaineopintoihin liittyviä odotuksia ja suoritusstrategioita sekä sitä, miten ne kehittyvät kolmen ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Tutkimuksessa tarkastellaan myös näiden komponenttien kehityksessä tapahtuvia eroja viiden eri tieteenalan opiskelijoilla. Aiempien tutkimusten mukaan (Eccles & Wigfield, 1983; Nurmi & Salmela-Aro, 1998 Carver, Scheier & Ferguson, 2010) näillä tekijöillä on tärkeä merkitys motivaatiolle ja oppimiselle yliopisto-opiskelussa. Tätä tutkimusta tehdessä oltiin erityisen kiinnostuneita kolmen opiskeluvuoden kehityskaarista, joiden tarkastelu saattaa tarjota uusia näkemyksiä sekä myös oivalluksia motivaatioon ja akateemiseen opiskelumenestykseen liittyvää jatkotutkimusta varten. Tutkimus aloitettiin osana RYM Indoor Environment –tutkimushanketta (TEKES, 2011-2015) ja jatkui osana Mind the Gap Between Digital Natives and Educational Practices -projektia (Academy of Finland's Human Mind program, 2013-2016). Tutkimukseen osallistui ensimmäisenä vuotena 498 opiskelijaa kahdesta eri yliopistosta. Kolmen vuoden seurannassa 215 näistä opiskelijoista jatkoi osallistumistaan. Tässä tutkimuksessa oli edustettuna viisi eri tieteenalaa: opettajankoulutus, kemia, oikeustiede, teologia ja sähkötekniikka. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena ja aineisto koostui itseraportointikyselystä, joka kerättiin kolmen opiskeluvuoden aikana, sekä yliopistojen rekistereistä saaduista opintopistekertymistä. Viiden tieteenalan opiskelijat näyttäisivät aloittavan opintonsa samankaltaisessa lähtötilanteessa – ensimmäisenä yliopistovuotena opinnot nähdään positiivisina ja arvokkaina, ja tehtäviä välttelevää käytöstä vaikuttaisi olevan vain vähän. Eri tieteenalojen opiskelijat vaikuttavat kuitenkin eroavan jossain määrin toisistaan pääaineopintojen arvostuksen osalta. Toisen opiskeluvuoden kohdalla tunnistettiin toisistaan poikkeavia kehityskaaria tieteenalojen välillä. Toiset opiskelijat arvostavat edelleen pääaineopintojaan, kun taas joidenkin tieteenalojen kohdalla koettu pääaineopintojen arvostus osoittautui kääntyneen laskuun. Positiivinen löydös oli, että optimismi lisääntyi sekä ensimmäisen ja toisen että toisen ja kolmannen opiskeluvuoden välillä. Kuitenkin, tehtävien välttely, joka aiempien tutkimusten mukaan ennustaa heikkoa menestymistä opinnoissa sekä matalaa tyytyväisyyttä (Heikkilä & Lonka, 2006; Nurmi et al. 2003), näyttäisi tämän tutkimuksen mukaan säilyvän samalla tasolla kolmen ensimmäisen opiskeluvuoden ajan. Tässä tutkimuksessa pohditaan myös näiden kehityskaarien merkitystä opiskelun kannalta