Aluskasvien vaikutus luonnonmukaisesti viljellyn ohran ja rikkakasvien kasvuun.

Rikkakasvit ovat yksi suurimmista luomuviljelyn satoa rajoittavista tekijöistä. Tavallisesti luomutiloilla käytetyllä mekaanisella rikkakasvin torjunnalla on useita negatiivia ympäris-tövaikutuksia. Peitekasvien viljely on vaihtoehto mekaaniselle rikkakasvien hallinnalle ja samalla se tukee monia muita maataloudelle annettuja ympäristötavoitteita. Pohjoisissa oloissa yleisin tapa toteuttaa peitekasvien viljelyä on kylvää ne satokasvin aluskasviksi. Tässä tutkimuksessa selvitettiin aluskasvien vaikutusta ohran (Hordeum vulgare) ja rikkakasvien kasvuun Jokiosissa sijaitsevilla koekentillä. Lintupajussa oli kaksi erillistä koeasetelmaa, joista toinen oli lannoittamaton ja toinen naudan lietelannalla lannoitettu (50 N kg/ha) koeasetelma. Kokeessa oli neljä aluskasvikäsittelyä, joita verrattiin aluskas-vittomaan käsittelyyn. Lamminkylän lannoittamaton koeasetelma sisälsi viisi eri aluskas-vikäsittelyä ja aluskasvittoman käsittelyn. Lisärikkakasviksi koeruutujen päihin kylvettiin rypsiä (Brassica rapa subsp. Oleifera). Aluskasvien vaikutusta selvitettiin koeruuduilta heinä- ja elokuussa otetuista kasvustonäytteistä, joista mitattiin ohran, rikkakasvien ja aluskasvien peittävyyttä, maanpäällistä biomassaa sekä tiheyttä. Aluskasvit tuottivat melko suuren maanpäällisen biomassan, mutta niillä ei ollut vaiku-tusta rikkakasvien maanpäällisen biomassaan. Aluskasviksi kylvetty ruis vähensi ohran satoa kolmanneksella, mutta muilla aluskasveilla ei ollut vaikutusta ohran jyväsatoon. Tulosten perusteella palkokasvit soveltuvat suurillakin siemenmäärillä ohran aluskas-viksi luonnonmukaisessa viljelyssä. Tarvitaan kuitenkin monivuotisia kenttäkokeita, joista saadaan tuloksia erilaisista viljelykierroista, maalajeilta ja sääolosuhteista