Yrittäjärinki-hankkeen toimenpiteiden vaikuttavuusraportti

Abstract The aim of the work is to evaluate impact of Yrittäjärinki-project from the perspective of microenterprises. Project funded by Rieska-Leader operates in Ylivieska area. Impact studies are commonly used for evaluation of public organisations and projects, because also the process and causal relationships producing results and goals are acknowledged. Small and medium sized enterprises (SME) are providing vast potential to promote economic growth, export and employment. Microenterprises often located in rural area form majority of the national enterprise stock. Despite of their significant role for economy, information scarcity exists. The goal of the Yrittäjärinki-project is to advance occupational welfare, profitability and collaboration of microenterprises. Methodologically, in addition to case studies, impact assessment was performed by utilising a framework for public organisations and projects developed by VTT. The evaluation was done in the middle phase of project lifecycle, thus it serves as halfway evaluation and pre-evaluation. Research questions are summarized into the questions: 1) What are the project-produced impacts from the perspective of entrepreneurs? 2) What criteria should be used to evaluate projects? As results of the research, information regarding situation and need of firms before and during the project were achieved. Generally, measures were experienced well focused. Especially occupational health and welfare and collaboration were improved. Well doing firm networks and participates more actively to collaboration with other companies and organizations. New ideas, excitement and tools had been achieved to develop own business. The consequence of conceptual and thinking level work was reflected as attitudinal and practical level changes in own firm. Evaluation of profitability was challenging as the project was still ongoing. Part of the respondents felt profitability had been slightly improved or at least assumed it to increase with the gained knowhow and tools. Usually, impacts are revealed in the longer time period. However, entrepreneurs strengthened by the project had already been influencing their environment positively, e.g. by planning and operationalising many events reaching vast publicity. Entrepreneurs felt spirit of unity instead of previously prevailed feeling of lonely entrepreneurship. They had shared information, motivated and asked other entrepreneurs to join the collaboration. It had been realized that the support provided by company services was also meant for small sized firms. It can be expected that due to improved occupational welfare, new ideas, knowledge, tools and collaboration, participant companies are positively effecting Ylivieska business life. The project has attained wide-scale interest in the Northern Finland area. Concept of the pilot project is generalizable, as long as key personnel represents strong expertise of entrepreneurship and is easily approachable. The role of personal contact is essential in all stages of the project, including need mapping phase of planning, advertisement, communication and implementation of measures.Tiivistelmä Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Rieska-Leader kehittämisyhdistyksen rahoittaman ja Ylivieskan alueella toimivan Yrittäjärinkihankkeen vaikuttavuutta hankkeeseen osallistuvien mikroyritysten näkökulmasta. Vaikuttavuusarviointia käytetään julkisten organisaatioiden ja hankkeiden arviointiin, sillä tavoitteiden toteutumisen ohella siinä tarkastellaan myös prosessia ja syy-seuraussuhteita, joilla tuloksia ja vaikutuksia on saatu. Pk-sektorilla on todettu olevan potentiaalia talouskasvun, vientitoiminnan ja työllistymisen kohentamiseksi. Mikroyritykset, joista huomattava osa toimii harvaanasutuilla alueilla, muodostavat suurimman osan Suomen yrityskannasta. Kansantaloudellisesti merkittävästä roolista huolimatta niistä on olemassa vähän tietoa. Yrittäjärinki-hankkeen tavoitteena on edistää mikroyritysten työhyvinvointia, kannattavuutta ja yhteistyötä. Menetelmällisesti hankkeen vaikuttavuuden arvioinnissa käytettiin VTT:n julkisille organisaatioille kehittämää vaikuttavuuden viitekehystä ja tapaustutkimuksia. Työ toteutettiin kaksivuotisen hankkeen puolivälissä, jolloin se toimii väliarviointina ja ennakkoarviointina. Tutkimusongelmat ovat tiivistettävissä kahteen kysymykseen: 1) Millaisia hankkeen vaikutukset olivat yrittäjien näkökulmasta? 2) Millaisilla kriteereillä hanketoiminnan vaikuttavuutta tulisi arvioida? Työn tuloksena saatiin tietoa yritysten tilanteesta ja tarpeista ennen hanketta ja sen aikana. Yrittäjät kokivat toimenpiteet hyvin kohdennetuiksi. Tavoitteista erityisesti työhyvinvointi ja yhteistyö olivat kohentuneet. Hyvinvoiva yritys osallistuu aktiivisemmin yritysten keskinäiseen ja YTEK yrityspalveluiden väliseen yhteistyöhön, sekä verkostoituu eri tahojen kanssa. Toimenpiteistä oli saatu oman liiketoiminnan kehittämiseen ideoita, intoa ja työkaluja. Yrittäjien ajatuksen tasolla tekemä työ näkyi asenteellisina ja käytännön tason muutoksina. Kannattavuutta oli vaikeampi arvioida hankeen ollessa kesken, mutta osa vastaajista koki sen nousseen tai nousevan työhyvinvoinnin ja osaamisen kohenemisen myötä. Usein vaikuttavuus ilmenee pidemmällä aikavälillä. Hankkeen voimaannuttamat yrittäjät olivat jo vaikuttaneet ympäristöönsä positiivisella tavalla, mm. ideoimalla ja toteuttamalla laajaa huomiota saaneita tapahtumia. Yrittäjät kokivat yhteenkuuluvaisuuden tunnetta aiemman yksinäisen yrittämisen tunteen sijaan. He olivat houkutelleet toimintaan mukaan muita yrittäjiä sekä levittäneet tietoa. Oli oivallettu, että yrityspalveluiden tuki on myös pienyrittäjiä varten. Odotettavissa on, että parantuneen työhyvinvoinnin, uusien ideoiden, oppien, työkalujen ja yhteistyön seurauksena yrittäjät vaikuttavat Ylivieskan elinkeinoelämään piristävästi. Hanke on herättänyt mielenkiintoa laajemminkin mm. Pohjois-Suomen alueella. Pilottihankkeen konsepti on yleistettävissä, kunhan vastuuhenkilöinä toimivat yrittäjyyttä syvällisesti tuntevat ja helposti lähestyttävät asiantuntijat. Henkilökohtaisen kontaktin merkitys on avainasemassa suunnitteluvaiheesta lähtien yrittäjien tarpeiden kartoittamisessa, hankkeen mainostamisessa ja toiminnan toteuttamisessa