Tuloksenjärjestelyn vaikutus tilintarkastajalle maksettuihin palkkioihin suomalaisessa kontekstissa

Tässä pro gradussa tutkitaan tuloksenjärjestelyn vaikutusta tilintarkastajalle maksettuihin palkkioihin suomalaisissa listatuissa yhtiöissä. Tarkoituksena on selvittää onko tuloksenjärjestelyn ja tilintarkastajalle maksettujen palkkioiden välillä yhteyttä ja selvittää, miten harkinnanvaraisiin jaksotuksiin perustuva sekä todellinen tuloksenjärjestely vaikuttavat tilintarkastajan eri palkkioeriin suomalaisessa tilintarkastusympäristössä, jossa on matala sijoittajasuoja, matala tilintarkastajan käräjöintiriski, mutta toisaalta kirjanpitokäytännöt ja -standardit toimivat hyvin. Suuri osa aiemmasta ristiriitaisia tuloksia keskenään osoittaneista tutkimuksista on tehty yhdysvaltalaisella aineistolla keskittyen jaksotuksiin perustuvaan tuloksenjärjestelyyn. Tuloksenjärjestelyn on havaittu sekä lisäävän että vähentävän tuloksenjärjestelyä. Tutkijoiden hypoteesit lähtevät yleisesti olettamuksesta, että tuloksenjärjestely lisää tilintarkastajalle maksettuja palkkioita. Myös tämän pro gradun hypoteesit asetetaan tämän mukaiseksi. Aineiston valinta ja tutkimusmenetelmät mukailevat Sohn (2011) tutkimusta. Pro gradun tutkimusongelmaa tutkitaan lineaarisen regressioanalyysin avulla Simunic (1980) tilintarkastajanpalkkiomallia käyttäen. Tuloksenjärjestelyä mitataan harkinnanvaraisten jaksotusten sekä todellisen tuloksenjärjestelyn määrällä, jotka estimoidaan muunnellun Jonesin (1995) mallin avulla ja Cohen, Dey ja Lys (2008) tutkimuksessa käytettyjä menetelmiä mukaillen. Pro gradun tutkimusaineisto koostuu 90 suomalaisen pörssiyhtiön vuosia 2008–2014 koskevista luvuista. Aineiston tiedot on kerätty Thomson Reuters Worldscope -tietokannasta, yhtiöiden julkaisemista vuosikertomuksista sekä Nasdaq Nordic -nettisivuilta. Toisin kuin hypoteesissa oletetaan, tämän pro gradu tutkimuksen tulokset osoittavat, että tuloksenjärjestelyn sekä tilintarkastajalle maksettujen palkkioiden välillä on negatiivinen yhteys. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että palkkioiden kasvaessa tilintarkastajat pystyvät paremmin kaitsemaan tuloksenjärjestelyä listayhtiössä. Lisäksi tutkimustulokset osoittavat tutkimuksessa käytettyjen kontrollimuuttujien merkitsevyyden olevan riippuvainen tilintarkastajalle maksetusta palkkioerästä. Lisäksi herkkyystestit osoittavat, että yhtiön toimiala ja koko vaikuttavat suuresti muuttujien merkitsevyyteen. Tämä tuo lisävalaistusta siihen, miksi aiempien tutkimusten tulokset ovat olleet ristiriitaisia keskenään. Onkin aiheellista tutkia enemmän tilintarkastajalle maksettujen eri palkkioerien ja varsinkin tuloksenjärjestelymuuttujien yhteyttä kansainvälisessä tutkimuksessa. Tutkimuksen tulokset ovat yleistettävissä Suomen lisäksi samankaltaisiin tilintarkastusympäristöihin. Muutoksilla lainsäädännössä ja ohjeistuksessa, jotka vaikuttavat tilintarkastajalle maksettujen palkkioerien julkistamiseen, on vaikutusta tulosten yleistettävyyteen