Terveydenhuollon johtajien käsityksiä vaikuttavuudesta

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata johtajien käsityksiä vaikuttavuudesta ja vaikuttavuuden arvioinnista sekä vaikuttavuustiedon käytöstä terveydenhuollon johtamisessa. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, millaisia käsityksiä terveydenhuollon johtajilla on vaikuttavuudesta, vaikuttavuuden arvioinnista ja vaikuttavuustiedon käytöstä johtamisessa sekä lisätä vaikuttavuuden arviointiprosessin läpinäkyvyyttä terveydenhuollon johtamisessa. Tutkimuksen aineisto koostui perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon johtajien (n=10) teemahaastatteluista. Aineisto analysoitiin deduktiivis-induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Muihin tuottavuutta kuvaaviin lähikäsitteisiinsä helposti sekoittuva vaikuttavuus käsitetään moninaisesti ja se ymmärretään usein taloudellisten näkökohtien kautta. Vaikuttavuuden arvioinnin haasteina nähdään sekä arviointiin liittyvät tiedolliset että terveydenhuollon toimintaympäristöön liitetyt vuorovaikutukselliset haasteet. Vaikuttavuuden arviointia olisi kehitettävä edelleen muun muassa mittaamisen sekä toimijoiden yhteistyön ja asiakkaiden osallistamisen osalta. Vaikuttavuuden arviointi pitää eri vaiheissaan sisällään monia erilaisia arvovalintoja, jotka tulisi tehdä näkyviksi. Vaikka vaikuttavuustietoa arvostetaan johtamisen tukena, ei vaikuttavuuden kuitenkaan nähdä konkreettisesti tulevan esille organisaatioiden strategioissa. Strategian nähdään ohjaavan vaikuttavuuden arviointia lähinnä erilaisten painotusten ja tavoitteiden suuntaamisen kautta. Tutkimus tuottaa tietoa siitä, millaisia käsityksiä terveydenhuollon johtajilla on vaikuttavuudesta, vaikuttavuuden arvioinnista ja vaikuttavuustiedon käytöstä johtamisessa. Tutkimus lisää vaikuttavuuden arviointiprosessin läpinäkyvyyttä avaten vaikuttavuuden arviointiin liittyviä haasteita sekä siihen liittyvää arvokeskustelua. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden välistä yhteistyötä ja asiakkaiden osallistamista tulisi edelleen kehittää niin, että vaikuttavuuden arviointi mahdollistuisi kokonaisuutena asiakaslähtöisesti. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää terveydenhuollon johtamisessa, asiantuntija- ja kehittämistyössä sekä terveydenhuollon koulutuksessa.The purpose of this study was to describe health care managers’ views on effectiveness, its evaluation, and the use of information on effectiveness in health care management. The research material consisted of interviews with health care managers (n=10). The data were analyzed using deductive-inductive content analysis. The concept of effectiveness is difficult to comprehend in a unified manner and is often confused with the concepts of productivity and efficiency. It is also mainly understood as cost-effectiveness. The challenges related to the evaluation of effectiveness include both poor quality of information and lack of interaction between health care actors. Evaluation of effectiveness should be further developed toward a customer-oriented and co-operative approach, and the process itself should also be developed. Evaluation of effectiveness includes many ethically problematic decisions, which should be made open and transparent. Effectiveness knowledge is considered very important in managerial decision making but is not visible in future strategies of health care organizations. However, strategy steers the evaluation of effectiveness and highlights what is considered important. It also helps in setting goals for the evaluation. The aim of this study was to provide information on what kinds of perceptions health care managers have on the effectiveness, evaluation of effectiveness, and use of information on effectiveness in health care management. The aim was also to increase the transparency of the effectiveness evaluation process. In particular, there is a need to develop cooperation between health care and social operators and using a customer-oriented approach. The results of this study can be used in health care management, planning and development, and education