Fallstudie över undervisningsmaterialbehovet i svenskundervisningen vid ett vuxenutbildningscenter

Denna pro gradu-avhandling är en fallstudieundersökning över vuxenstuderandes behov av undervisningsmaterial i svenskundervisningen vid ett vuxenutbildningscenter. Avhandlingens syfte är att sammanställa riktlinjer för undervisningsmaterialet vid vuxenutbildningscentret. Delsyftet är att förklara hur kommunikationen i klassrummen fungerar i svenskundervisningen. I denna kvalitativa undersökning användes tre olika insamlingsmetoder: observationsanteckningar, enkätrespons från fem olika studerandegrupper med sammanlagt 54 respondenter samt intervju med språkläraren. Målgruppen bestod av 5 grupper som fick yrkesinriktad svenskundervisning under 1 studievecka vid vuxenutbildningscentret. Dessa var grupper inom utrikeshandel, social- och hälsovård, restaurang- och försäljningsbranschen. Teoridelen presenteras under huvudrubrikerna språkinlärningen hos vuxna och vuxenstuderandes interaktion i klassrummet. Bland annat följande aspekter framgår i forskningsresultaten: De studerande vid vuxenutbildningscentret studerar svenska helst i par- eller i gruppform eller med hjälp av självständiga övningsuppgifter. Kommunikationen på målspråket sker huvudsakligen via lärarens input i klassrummen. Interaktion och anknytning till det blivande yrket är viktiga för vuxenstuderandena. För att uppnå tillräckliga inlärningsresultat borde de studerande få mer närundervisning i svenska. En del av de studerande blir frustrerade över att de inte hinner lära sig mycket under kursen, vilket dels beror på dålig motivation och attityder, dels även på att kunskaperna i språket inte motsvarar nivån på övningsuppgifterna. Endast en liten del av de studerande skulle vilja lära sig mer svenska. Målet med svenskundervisningen vid vuxenutbildningscentret är att öka på yrkesordförrådet samt att sänka tröskeln till språkanvändningen. Mer samarbete bland vuxenutbildningsarrangörer som undervisar språk skulle behövas. I resultaten syns de studerandes olika inlärningsbehov. Det går inte att lösa inlärningsbehoven enbart med hjälp av fungerande undervisningsmaterial i svenskundervisningen. För att försäkra att motivationen inte sjunker på grund av föråldrad undervisningsmaterial, borde materialet ändå förnyas med jämna mellanrum inom de branscher som undersöktes. I framtiden skulle det löna sig att utveckla ett nätunderlag för där material för svenskundervisningen kunde utvecklas och användas bland vuxenutbildningscenter och andra läroverk.Tämä pro gradu-tutkielma on tapaustutkimus erään aikuiskoulutuskeskuksen opiskelijoiden ruotsin kielen opetusmateriaalitarpeesta. Työn tarkoituksena on antaa suuntaviivoja ruotsin kielen opetusmateriaalille aikuiskoulutuskeskuksessa. Osatarkoituksena on selvittää miten luokkahuonevuorovaikutus toimii ruotsinopetuksessa. Tässä laadullisessa tutkimuksessa käytettiin kolmea eri aineistonkeruumenetelmää: havainnointimuistinpanoja, kyselytutkimuksen vastauksia viideltä opiskelijaryhmältä, joissa yhteensä 54 informanttia, sekä kieltenopettajan haastattelua. Tutkimuksen kohderyhmänä oli 5 opiskelijaryhmää jotka saivat alakohtaista ruotsinopetusta 1 opintoviikon verran aikuiskoulutuskeskuksessa. Ryhmät koostuivat ulkomaankaupan, sosiaali- ja terveysalan, ravintola-alan sekä myynnin alan opiskelijoista. Teoriaosuus esitellään aikuisten kieltenoppiminen sekä aikuisten luokkahuonevuorovaikutus -pääotsikoiden alla. Muun muassa seuraavia tuloksia tuli esille tutkimustuloksissa: Aikuiskoulutuskeskuksen opiskelijat käyttävät mieluiten pari- tai ryhmätyöskentelymuotoa tai itsenäisiä harjoitustehtäviä ruotsin opiskelussa. Luokassa kommunikaatio ruotsin kielellä tapahtuu pitkälti opettajan kielensyötön avulla. Vuorovaikutus sekä kielen yhteys tulevaan ammattiin ovat tärkeitä opiskelijoille. Riittävien oppimistulosten saavuttamiseksi ruotsin lähiopetustunteja tulisi lisätä. Osa opiskelijoista turhautuu koska eivät opi paljon kieltä kurssin aikana, mikä osittain johtuu opiskelijoiden huonosta motivaatiosta ja asenteista, osittain myös siitä että kielitaito ja harjoitustehtävät ovat eri tasoa. Ainoastaan pieni osa opiskelijoista haluaisi oppia enemmän ruotsia. Aikuiskoulutuksen ruotsin opetuksen tavoitteena on lisätä ammattisanaston osaamista sekä alentaa kynnystä kielen käyttöön. Kieltenopetuksen järjestäjien välille kaivattaisiin lisää yhteistyötä aikuiskoulutuksessa. Tuloksissa näkyy selvästi opiskelijoiden erilaiset oppimistarpeet. Ryhmien ruotsinoppimistarpeita ei voida ratkaista pelkästään toimivan opetusmateriaalin avulla. Jotta voitaisiin varmistaa, että motivaatio kielen oppimiseen ei alenisi vanhentuneen opetusmateriaalin takia, tulisi materiaali kuitenkin uusia tasaisin väliajoin tutkimukseen osallistuneilla aloilla. Tulevaisuuden kehittämistarpeita ajatellen olisi hyvä saada Internetiin alusta, jossa aikuiskoulutuskeskukset ja muut oppilaitokset voisivat kehittää ja jakaa ruotsin kielen oppimateriaalia yhteiseen käyttöön