Inkluusio koulumaailmassa:nykytilanne ja kuinka siihen on päädytty

Kandidaatintutkielmassani tarkastelen inkluusion tilannetta nykyajan koulumaailmassa erityisesti yleis- ja erityisopetuksen näkökulmasta. Tutkimuskysymykseni ovat, kuinka inkluusioajattelun nykytilanteeseen on päädytty, millainen nykytilanne on sekä millaisia hyötyjä ja haasteita inkluusioon liittyy. Työssäni on kirjallisuuskatsaus ja empiirinen osio, ja teoreettisena viitekehyksenä on eri teoksia sekä Suomesta että muualta maailmasta. Aineistosta selvisi, että inkluusioajatteluun on päädytty muun muassa ihmisoikeuksien ja tasa-arvoisuuteen pyrkimisen myötä. Esimerkiksi YK ja Unesco ovat ottaneet kantaa vammaisten ihmisten puolesta. Oppilaiden jaottelu yleis- ja erityisopetukseen on koettu erillistäväksi, eikä ole myöskään selvin empiirisin perustein todettu, että erillinen erityisopetus olisi tehokkaampaa kuin integroidut olosuhteet. Koulutusta on ryhdytty 1960-luvulta lähtien kehittämään tasa-arvoisemmaksi kaikille yhteisen koulun muodossa, jossa erityisen tuen tarpeessa olevat oppilaat opiskelisivat yhdessä koko koulun oppilaiden kanssa erityisopetukseen sijoittumisen sijaan. Ensin yhteisestä koulusta on käytetty käsitettä integraatio, mutta koska sen perusteella lähtökohtaisesti oppilaan on mukauduttava opetukseen sopivaksi, on 1990-luvulta lähtien ryhdytty käyttämään käsitettä inkluusio. Inkluusion mukaan kaikki kuuluvat lähtökohtaisesti samaan kouluun, eikä näin ollen ketään pidetä ”poikkeavana” yksilönä, jonka pitäisi mukautua yhteisöön sopivaksi. Aineistoista kävi ilmi, että onnistuttuaan inkluusio voisi edistää esimerkiksi sosiaalisia taitoja ja erilaisuuden kunnioittamista erilaisten oppilaiden välillä. Haastavaksi inkluusion toteuttamisessa voivat käydä muun muassa kielteiset asenteet, resurssien riittämättömyys ja oppilaiden asemaan asettuminen. Sekä kirjallisuuskatsauksesta että empiirisestä aineistosta selvisi, että inkluusion kansainvälinen kehitys on ollut nopeampaa kuin kehitys Suomessa. Suomessa käytetään yhä sekä integraation että inkluusion käsitteitä, ja integraatio kuvaa tämänhetkistä käytännön tilannetta paremmin kuin inkluusio. Empiirisen tutkimuksen otanta oli melko pieni (N=6), joten se ei riitä kuvaamaan koko Suomen laajuista tilannetta kovin kattavasti. Inkluusioperiaatteiden mukainen kehitys on kuitenkin mainittu vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelmassa — voitaneen siis sanoa, että inkluusiota kohti ollaan Suomessakin pyrkimässä