How to be a skilled English learner:a sociocultural analysis of Finnish adults’ learner beliefs

Many teachers and teacher trainees working in the field of teaching will know that student beliefs are an important factor in learning. As they are thought to even influence the outcomes of second language and foreign language learning in both positive and negative ways, the benefits of studying and acknowledging them are significant. Beliefs and perspectives change and develop very slowly, especially as they often are unconscious. The aim of this research was to find out what kinds of learner beliefs adult Finnish learners have, and to compare them to the modern sociocultural and ecological theories of language. The study was conducted through a very loosely structured focus group discussion interview of which the topic was “what is a skilled language speaker like?”. The participants in the interview were four Finnish adults, who had previously studied elementary English skills on weekly lessons with the researcher. Adults were chosen for the research group as there seem to be fewer studies on the student beliefs of adults than of younger learners. In addition, adults in particular may have relatively unyielding beliefs which may date far back to their own school days. There is also an increasing need for English teaching for adults, and this study might benefit both teachers and learners. The opinions expressed during the discussion interview both complied and contradicted with the sociocultural and ecological view on language. The so called componential assumption and correctness assumptions introduced by Leo Van Lier were prevalent, and led to language being discussed in smaller components and the discussion of whether such concepts as ‘correct’ or ‘incorrect’ language exist. The components of language discussed were vocabulary, reading, writing, grammar and pronunciation. In addition, the importance of confidence and the topics of learning and teaching were examined. The immediate implication of this study is to aid the students and the teacher taking part in this research to review their own beliefs about language. As the scope of this study is small, it is not meant to be a definitive study on the subject, but useful as a qualitative look into the topic. It aims to contribute to the discussion on student beliefs and encourage other teachers, researchers and students to consider the topic, and to take them into account in their teaching, researching, studying and even in developing learning materials.Monet opettajat ja opettajaksi opiskelevat tietävät, että oppijan uskomuksilla voi olla huomattavan suuri tekijä oppimisessa. Näiden uskomusten tunnistaminen ja tutkiminen on tärkeää, sillä niiden ajatellaan voivan joissakin tilanteissa vaikuttavan toisen tai vieraan kielen oppimiseen joko myönteisesti tai kielteisesti. Uskomukset ja näkökulmat muuttuvat hitaasti, ovathan ne usein tiedostamattomia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, millaisia oppijan uskomuksia suomalaisilla aikuisopiskelijoilla on, sekä verrata niitä moderneihin sosiokulttuurisiin ja ekologisiin teorioihin kielestä. Tutkimuksen aineisto kerättiin löyhästi strukturoidun ryhmähaastattelun kautta, jonka aiheena oli: “Millainen on hyvä kielenosaaja”. Haasteltavina oli neljä suomalaista aikuista, jotka olivat aikaisemmin opiskelleet tämän tutkimuksen tekijän johdolla englannin alkeita viikoittaisilla oppitunneilla. Tutkimuksen kohteeksi valikoituivat aikuiset, sillä heidän oppijan uskomuksiaan on tutkittu vähemmän kuin nuorempien oppijoiden. Lisäksi aikuisten uskomukset ovat usein hyvin hitaita muuttumaan ja voivat juontaa juurensa jopa vuosikymmenien takaisiin kouluvuosiin. Aikuisopetuksen tarve lisääntyy edelleen ja tästä tutkimuksesta voi olla hyötyä sekä oppijoille että opettajille. Keskusteluhaastattelun aikana nousseet mielipiteet olivat sekä yhteneväisiä että eriäviä sosiokulttuurisen ja ekologisen teorian kanssa. Leo Van Lierin esittelemät yleiset kielenoppimiseen kohdistetut olettamukset, kuten olettamus kielen koostuvan pienemmistä osa-alueista ja siitä, että on olemassa ”väärää” ja ”oikeaa” kieltä, olivat selkeästi näkyvissä tutkimusaineistossa. Keskustelussa esille nousseita kielen osa-alueita olivat sanasto, lukeminen, kirjoittaminen, kielioppi ja ääntäminen. Tämän lisäksi pohdittiin itsevarmuuden tärkeyttä sekä opettamista ja oppimista. Tutkimuksen välittömänä vaikutuksena on edistää tutkimukseen osallistuvien oppijoiden ja opettajan ymmärrystä oppijan uskomuksista. Koska tutkimus ei ole pienen otoksen vuoksi kovin laaja, sen ei ole tarkoitus kattaa koko aihealuetta, vaan tarkastella sitä laadullisesti. Tavoitteena on, että se toimisi hyödyllisenä keskustelunavaajana oppijoiden uskomuksista ja rohkaisisi toisia opettajia, tutkijoita sekä oppijoita tarkastelemaan aihetta ja ottamaan sen huomioon pohtiessaan omia uskomuksiaan, suunnitellessaan ja arvioidessaan tutkimuksiaan, opetustaan, oppimistaan sekä mahdollisesti kehittäessään tulevia oppimateriaaleja