Alakoulun historian oppikirjojen kuvat ihmiskuvan ja ihmiskunnan edistyskertomuksen rakentajina

Historian oppikirjoilla on merkittävä asema ihmisten historiakuvan ja sitä kautta maailmankuvan muodostamisessa. Tutkielmani tavoitteena oli selvittää, miten ja millä tavalla Otavan vuosina 2003–2004 julkaisemat alakoulun historian oppikirjojen kuvat rakentavat ihmiskuvaa ja ihmiskunnan edistyskertomusta. Lisäksi tarkastelin, millaiseksi ne rakentuvat. Samalla pohdin, millaisia mielikuvia ne mahdollisesti katsojassa herättävät. Oppikirjatutkimuksessa päähuomio on ollut lähinnä kirjojen teksteissä eikä niiden sisältämiä kuvia ole tutkittu laajasti. 2000-luvulla julkaistut historian oppikirjat sisältävät paljon erilaista kuvamateriaalia, joten niiden tarkasteleminen on siten perusteltua. Tutkielmani kaksi metodia ovat kuvatutkimus ja narratiivinen analyysi, joiden avulla tutkin ihmiskuvan ja edistyskertomuksen rakentumista. Toisessa luvussa esittelen keskeiset käsitteet, maailmankuvan, historiakuvan ja ihmiskuvan. Samassa luvussa määritän oppikirjan sekä kuvan käsitteet ja kerron, miten tässä työssä kuvia on analysoitu. Nämä käsitteet muodostavat tukielmani teoreettisen viitekehyksen. Kolmannessa luvussa käyn läpi tutkimusprosessin ja miten sovellan narratiivista metodia tukielmassani. Analysoin historian tuulet 1–2-kirjasarjan historian oppikirjoista kaikki kuvat, jotka esittivät ihmistä jollakin tavalla. Tutkielmani ulkopuolelle jäivät siten kartat, tilastot, kaaviot, sarjakuvat ja esineitä esittävät kuvat. Vielä rajauksen jälkeenkin kuvia oli analysoitavana yhteensä 160. Tarkastelin aineiston Excel-taulukossa, johon asetin tutkimani kuvan ja sille asetetut tutkimuskysymykset. Tarkastelemistani oppikirjojen kuvista on nähtävissä varsin selkeä edistyskertomus ihmiskunnan historiasta. Ne rakentavat tarinaa, jolla on alku ja loppu. Kirjojen viimeisten teemojen kuvat kuitenkin luovat mielikuvan siitä, että kertomus ei lopu, vaan edistys jatkuu tulevaisuudessa. Ihmiskuva liittyy olennaisesti tähän edistyskertomukseen ja niiden molempien analysointi oli siten perusteltua. Tutkin työssäni, miten ihminen kuvataan ja muuttuuko ihmisen olemus edistyskertomuksen myötä. Tarkasteltaessa ihmiskuvaa, heijastuivat siinä eri aikakausien tapahtumat ja ilmiöt. Tuloksena oli, että ihminen näyttäytyy oppikirjojen kuvissa kekseliääksi, yhteistyökykyiseksi, mutta lukuisten sotien ja valloitusten seurauksena silti varsin sotaiseksi olennoksi. Kuvan tulkitseminen on aina riippuvainen katsojasta ja millaisia asioita hän kuvassa näkee. Kuitenkin kuvien sisältöjen tutkiminen ikonografisen menetelmän avulla tarjoaa hyvän ja selkeän metodin, jonka avulla saadaan selville keitä kuvassa on ja mitä siinä tapahtuu