Ka-partikkelin käyttö Kuhmon murteessa

Kandidaatintutkielmassani käsittelen ka-partikkelin käyttöä Kuhmon murteessa. Aineistonani käytän Alpo Räisäsen teoksen Kuhmon murrekirja (1993) litteroituja murrenäytteitä. Tarkoituksenani on selvittää, missä kohdin vuoroa ka-partikkeli esiintyy, millaisia käyttötapoja sillä on sekä kattaako Suomen murteiden sanakirjan sanakirja-artikkeli (1997 s.v. ka) kaikki ka-partikkelin merkitykset. Tutkimuksessani sovellan tietyin osin keskustelunanalyysin metodia. Käsittelen ka-partikkelin käyttöä vuoron skemaattisen rakenteen kautta. Lajittelen ka-tapaukset siis yhtäältä vuoron avauskentässä esiintyviin, toisaalta vuoron ytimessä esiintyviin ka-partikkeleihin. Erittelemällä eri osissa vuoroa esiintyvät tapaukset selvitän, onko partikkelilla erilaisia käyttötapoja eri vuoronosissa. Tutkimuksessani olen havainnut, että ka esiintyy sekä vuoron avauskentässä että ytimessä. Suomen murteiden sanakirja (1997 s.v. ka) mainitsee kolme merkitysyhteyttä, joissa ka esiintyy: sellittävät, käskevät ja ihmettelevät lauseet. Tutkimuksessani esiintyi myös neljäs merkitysyhteys: myöntymisen osoitukset. Lisäksi se voi toimia puheensuunnittelun, aiempaan puheenaiheeseen palaamisen merkkinä, kerronnan jäsentämisen ja näkökulman vaihtamisen merkkinä. ka esiintyy myös itsenäisenä dialogipartikkelina yhdessä niin-partikkelin kanssa, jolloin ne muodostavat yksin koko vuoron