Oulun kaupungin varhaiskasvatuksen kulttuurioppaan kehittäminen toimintatutkimuksellisena hankkeena

Tutkimuksen lähtökohtana oli Oulun kaupungin varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö Alaköökin havaitsema tarve kehittää päiväkotien kulttuurivastaaville jonkinlainen heidän työtään helpottava ja tukeva "työkalu". Vuonna 2006 oli laadittu Oulun kaupungin päivähoidon kulttuurinen linjaus, jonka tavoitteena oli saada yksiköt tekemään tavoitteellisempi yksikkökohtainen ja ryhmä- ja/tai ikäkausikohtainen kulttuurisuunnitelma osaksi varhaiskasvatussuunnitelmaa. Tutkimuksen lähtötilanteessa suunnitelma puuttui useilta päiväkodeilta ja Alakööki esitti minulle pyynnön ryhtyä kehittämään työkalu kulttuurivastaaville Pro gradu -tutkimuksenani. Tutkimuksen tavoitteeksi asetin konkreettisen kulttuurikasvatuksen työkalun valmistumisen kulttuurikasvatuksen suunnitelmallisen ja näin myös tasapuolisemman toteutuksen tueksi ja avuksi. Laajempana tavoitteena Oulun kaupungin varhaiskasvatuksen kehittämisen tasolla oli saada kulttuurikasvatuksen suunnitelmallinen toteuttaminen tasapuolisesti juurrutettua kentälle, jolloin lapsilla olisi tasavertaiset mahdollisuudet päästä osalliseksi kulttuurikasvatuksesta varhaiskasvatusikäisinä. Samalla kehittämistyönä oli tarkoitus uudistaa myös vuonna 2006 laadittua Päivähoidon kulttuurista linjausta vastaamaan paremmin nykyhetkeä niin käytännön kuin termistönkin osalta. Varsinaisiksi tutkimuskysymyksiksi muotoutuivat seuraavat: Millaisen työkalun kulttuurivastaavat tarvitsevat työnsä tueksi, 1. jotta kulttuurikasvatus saataisiin tasavertaisemmin osaksi kaikkien lasten arkea Oulun kaupungin varhaiskasvatuksessa? Kysymys on aseteltu lasten lähtökohdista ja varhaiskasvatusyksiköiden arki on ensisijaisesti huomioituna. 2. jotta kulttuurikasvatus saataisiin juurrutettua vahvemmin Oulun kaupungin varhaiskasvatukseen? Tämä kysymys on asetettu organisaation lähtökohdista, vaikkakin lasten etua myös tällä tavoitellaan. Toteutin työkalun kehittämisen toimintatutkimuksellisena hankkeena tiiviissä yhteistyössä Alaköökin ja Kulttuurikapsäkki-työryhmän kanssa. Toimintatutkimuksessa pyritään tuottamaan tietoa käytännön kehittämiseksi, eli tässä tutkimuksessa kulttuurikasvatuksen juurruttamiseksi ja kulttuurivastaavien työn helpottamiseksi, yhteistyössä tutkittavien kanssa. Tutkimukseni tietoteoreettiset ja ontologiset lähtökohdat nojaavat konstruktivismiin. Konstruktivistisen tietonäkemyksen mukaan sekä tutkijan, tutkimusryhmän ja lopulta koko tieteenalan viitekehys on vaikuttamassa siihen millaisia empiirisiä havaintoja on mahdollista saada ja miten. Tieto rakentuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja muodostuu ihmisen mielessä. Tämän tutkimuksen tieto ei siis ole tietäjänsä objektiivista kuvausta maailmasta, vaan yksilön ja yhteisöjen kielen, puheen ja kertomuksen välityksellä rakennettua tietoa todellisuudesta. Aineiston keräsin useaa metodia hyödyntäen ja se koostui Focus group ‒periaatteisista ryhmäkeskusteluista (19kpl), kirjallisista haastatteluista (14kpl) ja kysymyslomakkeista (38kpl), vapaan kirjoituksen keinoja hyödyntäen toteutetusta mielikuvaharjoitteesta (5kpl) ja kirjallisista ryhmätehtävistä (3kpl) sekä tutkimuspäiväkirjastani. Aineiston analyysin toteutin Ruusuvuoren, Nikanderin ja Hyvärisen (2010) esittämää sisällönanalyysin vaiheittaista mallia mukaillen. Kuvasin aineiston analyysin sykleittäin eli tutkimusvaiheittain jaoteltuna toimintatutkimukselle tyypillisessä esittämismuodossa spiraalina. Tutkimuksen syklit liittyivät toisiinsa peräkkäisinä kehinä edeten suunnitelmasta toimintaan ja sen aikaansaannosten havainnointiin ja reflektointiin sekä tämän jälkeen taas uuden parannetun suunnitelman, toiminnan, havainnoinnin ja reflektoinnin jälkeen jälleen uuden vastaavanlaisen syklin alkuun. Tutkimuksen tulokset ja niistä muodostetut johtopäätökset olivat seuraavat: 1. Kulttuurikasvatuksen ymmärtämistä tulee avata ja syventää kulttuurivastaaville ja koko kasvatushenkilöstölle sekä tuoda sitä esiin myös vanhemmille. Johtopäätös: Kulttuurioppaassa tulee olla kulttuurikasvatusta ja oppaan tarkoitusta avaava teksti ja kulttuurikasvatuksen laajan kokonaisuuden avaamiseksi tehdään huoneentaulu, jonka pienempi versio löytyy myös oppaan keskiaukeamalta. 2. Kulttuurivastaavien työnkuvaa tulee selkeyttää. Johtopäätös: Kulttuurioppaassa tulee olla konkreettiset ja hyvin käytännönläheiset ohjeet kulttuurivastaavana toimimiseen varhaiskasvatussuunnitelmasta löytyvän työnkuvan kuvauksen rinnalle. 3. Lasten tasavertaisuutta päästä osalliseksi kulttuurikasvatuksesta varhaiskasvatusikäisenä edistää kulttuurikasvatussuunnitelmien teon ja arvioinnin sitovaksi tekeminen. Johtopäätös: Oppaassa tulee olla toiminnan suunnittelua helpottava, suunnitelmallisuuteen ja arviointiin sitouttava kulttuurisuunnitelma tai sen runko. Sen tulee olla sitouttava, jotta kulttuurikasvatus saataisiin juurrutettua osaksi oululaista varhaiskasvatusta. 4. Kulttuurivastaavat kaipaavat työnsä tueksi helpossa muodossa saatavilla olevia vinkkejä ja yhteystietoja koskien juuri oman seutunsa kulttuuritarjontaa. Johtopäätös: Kulttuurioppaaseen tulee listata tietoja Oulun seudun kulttuuritoimijoista. Esittelen tutkimukseni johtopäätökset prosessin tuloksena syntyneen Oulun kaupungin varhaiskasvatuksen kulttuurioppaan sisällön läpikäyden, näin samalla johtopäätösten käytäntöön soveltamisen näyttäen. Johtopäätökset muodostivat Oulun kaupungin varhaiskasvatuksen kulttuurioppaan rungon. Kulttuuriopas on koottu tutkimustulosten pohjalta todettuja tarpeita vastaamaan ja sen tavoitteena on avata ja syventää ymmärrystä kulttuurikasvatuksesta ja kulttuurivastaavan tehtävistä yksiköissä. Se helpottaa tavoitteellisen yksikkökohtaisen ja ryhmä- tai ikäkausikohtaisen kulttuurikasvatussuunnitelman laatimista. Kulttuuriopas on levitetty käyttöön Oulun kaupungin varhaiskasvatusyksiköihin syyskuussa 2014. Tutkimuksen luotettavuutta arvioin Heikkisen ym. (2012) mukaisen validioinnin viiden arviointiperiaatteen pohjalta (Heikkinen, Huttunen, Syrjälä & Pesonen, 2012)