Oulun yliopiston opiskelijoiden näkemykset Oulun kaupunkiluonnosta

Tutkielmassa tuodaan esille kaupunkiluonnon monimerkityksellisyys. Kaupunkiluonnon vaikutus piirissä elää yli puolet Suomen väestöstä, sillä enemmän kuin 3/5 osaa suomalaisista asuu kaupungeissa. Luonnolla on merkittäviä myönteisiä vaikutuksia ihmisen psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen terveyteen, joten myös kaupunkiluonnon merkitys ihmisen hyvinvoinnille on tunnistettava. Tutkielmassa kaupunkiluonto on jaettu kolmeen kategoriaan: ekologinen, funktionaalinen ja kokemuksellinen kaupunkiluonto. Työn tarkoituksena on selvittää, miten kaupunkiluonto määritellään ja, onko kaupunkiluonnolla opiskelijoiden mielestä terveydellisiä vaikutuksia. Tämän lisäksi tiedustellaan, mitä mieltä he ovat Oulun kaupunkiluonnosta. Aineistona on neljä fokusryhmähaastattelua. Haastateltavia oli yhteensä 16 ja he ovat Oulun yliopiston opiskelijoita. Fokusryhmähaastattelut on litteroinnin jälkeen käsitelty teoriasidonnaisen sisällönanalyysin avulla. Opiskelijat kuvailivat kaupunkiluontoa keinotekoiseksi, suunnitelluksi ja hoidetuksi verrattuna kaupunkien ulkopuoliseen luontoon. Kaupunkiluonto määriteltiin sekä ihmisille rakennetuksi virkistysalueeksi (suunnitelmallinen kaupunkiluonto) että rakentamattomiksi alueiksi, joilla on kasvillisuutta (ei-suunnitelmallinen kaupunkiluonto). Hyvän kaupunkiluonnon kuvailtiin olevan hoidettua, esteettisesti miellyttävän näköistä ja luonnonomaista. Vastaajat totesivat hyödyntävänsä kaupunkien luontoalueita sekä yksin että yhdessä ystäviensä kanssa. Fokusryhmähaastatteluissa korostuivat kaupunkiluonnon psyykkiset ja sosiaaliset hyvinvointivaikutukset. Fyysisiä terveysvaikutuksia ei suoraan mainittu, mutta kaupungin viheralueiden todettiin olevan paikkoja, missä tulee harrastettua liikuntaa. Vastaajat olivat tyytyväisiä Oulun kaupunkiluonnon yleiseen ilmeeseen ja määrään. Vesistöt ovat tärkeä osa Oulun kaupungin luontoa ja niitä toivottiin hyödynnettävän nykyistä paremmin virkistysalueina. Kaupunkiluonto on tärkeä osa ihmisen elinympäristöä. Tiedostamalla ihmisten näkemykset ja käsitykset kaupunkiluonnosta voidaan kaupunkien viheralueita hallinnoida siten, että ne palvelevat mahdollisimman hyvin ihmisten toiveita ja tarpeita. Houkutteleva ja monipuolinen kaupunkiluonto tuottaa säästöjä terveydenhuollon kustannuksiin, koska se toimii paikkana, missä ihmiset voivat edistää terveyttään