Toiminnallinen opettaminen välineenä oppituntien aikaisen istumisen vähentämisessä

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten toiminnallinen opettaminen vaikuttaa oppituntien aikaiseen istumiseen. Lisäksi tutkimuksessa analysoitiin toiminnallisia oppitunteja ja selvitettiin, mistä osa-alueista toiminnallinen oppitunti rakentuu. Aiempien tutkimusten valossa suomalaiset sekä liikkuvat liian vähän, että istuvat paljon. Näillä molemmilla on negatiivisia vaikutuksia terveyteen. Syksyllä 2016 voimaan astuvassa, Opetushallituksen (2014) laatimissa Opetussuunnitelman perusteissa painotetaan opetuksen eheyttämistä ja oppilaan kokonaisvaltaista huomioimista opetus-oppimisprosessissa. Toiminnallisen opetuksen voidaan nähdä vastaavan koululaisten liian vähäisestä liikkumisesta johtuviin haasteisiin. Toiminnallinen opetus tukee myös opetussuunnitelman tavoitteiden toteutumista. Tutkimus toteutettiin toimintatutkimuksena keväällä 2011. Aineisto koostuu Polar Active -aktiivisuusmittareista saaduista aktiivisuusluvuista sekä tutkijan havainnoista. Tutkimusjakso oli neljän päivän mittainen ja tutkimusjoukko käsitti kaksi rinnakkaista nelosluokkaa. Tutkimusjakson aikana koeryhmää opetettiin toiminnallisesti ja kontrolliryhmää tavanomaisesti seitsemän tutkimustunnin ajan. Tutkimuskysymyksiin pyrittiin vastaamaan vertaamalla tutkimusryhmien aktiivisuustuloksia sekä analysoimalla toiminnallisten tutkimustuntien sisältöjä. Kerätty aineisto analysoitiin siten, että aktiivisuusmittareista saaduista aktiivisuusluvuista laskettiin oppilas- ja luokkakohtaiset keskiarvot tutkimustuntien ja tutkimusjakson osalta. Saatuja lukuja verrattiin koe- ja kontrolliluokan kesken ja niistä esitettiin havainnollistavia kuvioita. Aktiivisuuskeskiarvojen vertailussa ilmeni, että tutkimustuntien aikainen toiminnallinen opetus vähensi oppituntien aikaista istumista. Analyysin perusteella voidaan todeta koeryhmän aktiivisuuden olleen jokaisen tutkimustunnin aikana kontrolliryhmää suurempi. Tutkimustuntien aikaisen toiminnan, sisällön analyysin periaatteita noudattavan, analyysin tuloksena syntyi kolme toiminnallisen opetuksen osa-aluetta. Ne ovat toiminta, oppimisympäristö ja toimintatapa, jota tutkimuksessa kuvataan myös motivointikeinona. Kun toiminnalliseen opetukseen otetaan aineksia jokaisesta osa-alueesta, toiminnan aktivoiva vaikutus kasvaa ja oppituntien aikaista istumista saadaan vähennettyä