Älykäs erikoistuminen aluekehittämisen toteutusvälineenä:Pohjois-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategian arviointi

Tutkielman tavoitteena on selittää, miksi Euroopan tasolla nähdään olevan tarve älykkään erikoistumisen kaltaiselle lähestymistavalle sekä selventää sitä, kuinka sen katsotaan tarjoavan tehokkaamman toimintamallin aluekehittämisen toimenpiteille verrattuna aikaisempaan. Lisäksi tutkielman tarkemman tason tavoitteena on tarkastella sitä, kuinka tämä suhteellisen uusi käsite on ymmärretty yksittäisellä alueella sekä pyritty muuntamaan käytännön toteutuksen välineeksi Pohjois-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategiassa. Tutkielman teoriaosuus pohjautuu saatavilla olleeseen tieteelliseen kirjallisuuteen sekä EU-instituutioiden strategioiden muodostamisen tueksi tuottamaan materiaaliin. Lisäksi alueellista tarkastelua varten on hyödynnetty Pohjois-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategiaa sekä alueella ohjelmakaudella 2007–2013 toteutetuista EAKR-varoin rahoitetuista hankkeista saatavilla ollutta aineistoa. Tutkielman teoriaosuudessa pyritään tuomaan esille, kuinka Euroopan talouden taantuma on luonut sekä kasvutavoitteita että painetta rajallisten resurssien ja julkisten varojen entistä tehokkaammalle hyödyntämiselle. Yhtenä keinona aluepolitiikan toimenpiteiden tehostamiseksi esitellään alueellinen älykkään erikoistumisen strategia, jolla pyritään tuomaan yhteen eurooppalainen innovaatio- ja koheesiopolitiikka ja keskittymään rahastojen käyttöasteen seuraamisen sijasta tuloksellisempiin kehitystoimenpiteisiin. Älykkään erikoistumisen avulla pyritään alueiden omien osaamisrakenteiden strategisempaan yhdistelyyn ja hyödyntämiseen perustuen mm. näkemykseen, jonka mukaan elinkeinorakenteen monipuolisuus hyödyttää alueita eniten silloin, kun alueen talouden eri sektorit yhdistyvät toisiinsa jonkin yhteisen osaamistaustan kautta. Teoriaan ja muuhun käytettävissä olleeseen aineistoon perustuvan tarkastelun perusteella tutkielmassa väitetään, että Pohjois-Pohjanmaata koskevassa älykkään erikoistumisen strategiadokumentissa kuvatut tiedon siirtymät sekä kehityskulku toteutunevat jossain määrin jopa itsestään ja painopistealojen taustalla vaikuttavien muutosvoimien ajamana. Alojen väliset yhteydet ovat siis olemassa. Älykkään erikoistumisen mukainen lähestymistapa vaatii kuitenkin teoriaan peilaten painopistealoihin liittyvän avainosaamisen tarkempaa määrittelyä varsinaisen strategisen muutosnäkökulman saavuttamiseksi. Lisäksi vaadittaisiin painopistealojen sisäisten vahvuuksien määrittelemistä ja selkeämpää näkökulmaa siihen, miten tiedon siirtymät alojen välillä saadaan toteutettua älykkään erikoistumisen periaatteen mukaisesti. Suuri osa tutkielmasta sisältyy Pohjois-Pohjanmaan liitolle toimeksiantona kirjoitettuun, maakunnan älykkään erikoistumisen strategiaa käsittelevään raporttiin. Sekä tämän tutkielman että mainitun raportin tarkoituksena on tarjota katsaus älykkään erikoistumisen käsitteeseen sekä sen kehitykseen löyhästi määritellystä poliittisesta ajatuksesta aluekehittämisen työkaluksi. Lisäksi alueellisen tarkastelun tuloksena on pyritty tuomaan esille Pohjois-Pohjanmaan strategiaa koskevia näkökulmia, joita tämän raportin perusteella voidaan suositella tarkasteltavaksi strategian myöhemmässä arvioinnissa ja päivittämisessä. Älykkääseen erikoistumiseen liittyvä teoriatarkastelu on tarvittaessa hyödynnettävissä myös muissa maakunnissa älykkään erikoistumisen strategioita koskevassa päätöksenteossa