Ikääntyneiden liikuntatietokäyttäyminen:väestöpohjainen tutkimus Gasel-hankkeesta

Pro gradu -tutkimuksemme päämääränä on lisätä ymmärrystä ikääntyneiden informaatiokäyttäytymisestä liikuntatiedon kontekstissa. Tarkoituksena on selvittää tekijöitä, joilla on yhteyttä ikääntyneiden liikuntatietokäyttäytymiseen, sekä esittää ikääntyneiden liikuntatietokäyttäytymistä kuvaava malli. Tarkastelu kohdentuu ikääntyneiden liikuntatiedon tarpeisiin, välttelyyn, jakamiseen ja tiedonkäyttöön sekä niiden suhteeseen yksilöllisiin, sosiaalisiin rooleihin liittyviin ja ympäristöllisiin tekijöihin. Tutkimuksemme on sekundaariaineistolla toteutettu määrällinen tutkimus. Kohderyhmänä ovat Oulun seudulla asuvat ikääntyneet 65-vuotta täyttäneet ja sitä iäkkäämmät henkilöt. Aineisto on kerätty Gasel-hankkeeseen toteutetussa kyselyssä vuonna 2014. Kysely oli väestöpohjainen ja sen vastausprosentti oli 62,2. Aineiston analyysiin on käytimme tilastotieteellisiä menetelmiä, pääasiallisesti ristiintaulukointia ja merkitsevyystestauksia. Tutkimuksessa ilmeni useita tilastollisia merkitsevyyksiä. Erityisesti esiin nousi yksilöllisten tekijöiden yhteys liikuntatietokäyttäytymiseen. Niistä koettu terveydentila ja hallintakäsitys olivat merkitsevimmät. Lisäksi sosiaaliseen rooliin liittyvistä tekijöistä muun muassa siviilisäädyllä sekä ympäristöllisistä tekijöistä vuodenajoilla havaittiin olevan yhteys vastaajien liikuntatietokäyttäytymiseen. Tutkimuksemme perusteella tarkensimme ikääntyneiden liikuntatietokäyttäytymistä kuvaava malliamme. Kontribuutiona käytäntöön esitimme tuloksiimme perustuvat liikuntatiedon tarvitsijan, välttelijän, jakajan ja käyttäjän profiilit, joita on mahdollista hyödyntää liikuntatiedon räätälöinnissä ikääntyneille. Kyselyn hyvän vastausprosentin perusteella tutkimustulosten voidaan olettaa olevan yleistettävissä ainakin Oulun seudulla asuviin ikääntyneisiin. Jatkotutkimuksissa olisi mielenkiintoista tarkastella tarkemmin sitä, miten yksin asuminen vaikuttaa liikuntatietokäyttäytymiseen. Lisäksi kehittämäämme liikuntatietokäyttäytymisen mallia voisi testata muissa ikäryhmässä