Lukukoira lapsen psyykkisenä tukena lukutilanteissa

Lukutaito on tärkeä oppimisen väline. Sen rooli yhteiskunnassamme korostuu yhä enemmän uuden opetussuunnitelman astuessa voimaan. Monilukutaidosta tulee opetussuunnitelman yksi yleisistä tavoitteista. Kansainvälisissä lukutaitotutkimuksissa on todettu suomalaisten lukutaidon tason olevan erinomainen, mutta heikkojen lukijoiden määrä sekä sukupuolten väliset erot ovat kasvaneet. Lisäksi lastemme motivaatio lukemista kohtaan on todettu heikoksi. Koulussa tapahtuva lukemisen harjoittelu ei vastaa etenkään poikien tarpeisiin. Lukukoiratoiminta on Suomessa melko tuore ilmiö. Se voidaan nähdä interventiona, jonka tarkoituksena on innostaa lapsia lukemaan ja saada lapsi kokemaan, että hän pystyy lukemaan. Lukukoiratoiminnassa lapsi lukee ääneen rauhalliselle koiralle. Hänen ei tarvitse tuntea paineita, koska koira ei keskeytä eikä tuomitse häntä, vaikka lapsi tekisi lukiessaan virheitä tai lukisi hitaasti. Lukukoiraohjaajan roolina on olla aktiivinen kuuntelija, joka puuttuu lapsen lukemiseen vain, jos lapsi ei pääse eteenpäin. Kun lukukoiratoimintaa toteutetaan säännöllisesti ja tavoitteellisesti, sitä voidaan pitää eläinavusteisena terapiana. Tutkimukseni on laadullinen toimintatutkimus. Aineistonkeruu toteutui tammi-helmikuussa 2015. Toimin itse lukukoiraohjaajana ja yksi koiristani lukukoirana. Lukukoiratoimintaan osallistui neljä 2.-4.luokkalaista poikaa. Poikia yhdisti se, että heillä oli vaikeuksia lukemisen sujuvuuden kanssa. He lukivat hitaasti ja takellellen. Pojat osallistuivat lukukoiratoimintaan yhteensä neljä kertaa. Jokaiselle oli varattu oma henkilökohtainen lukuaika. Ennen lukukoirakertojen alkamista keräsin tutkimukseeni osallistuneiden lasten vanhemmilta verkkokyselylomakkeen muodossa tietoa heidän lapsensa lukemisen vaikeuksiin liittyvistä asioista. Lasten opettajilta puolestaan sain verkkokyselylomakkeella tietoa lukemisen vaikeuksista yleisellä tasolla. Haastattelin lapsia ennen ensimmäistä lukukoirakertaa sekä viimeisen lukukoirakerran yhteydessä. Videoin lukukoirakerrat ja kirjoitin tutkimuspäiväkirjaani havaintojani lukutilanteista. Alkuhaastattelussa selvitin lasten odotuksia lukukoiratoimintaa kohtaan. He kaikki toivat esille toivovansa lukutaitonsa parantuvan. Kuitenkaan neljässä kerrassa lukutaidossa ei ehdi tapahtua suuria muutoksia. Lasten vanhemmat ja opettajat taas toivat verkkokyselylomakkeissa esille, että lukukoiratoiminnan kautta lapsi saisi rauhallisia ja paineettomia lukukokemuksia. Opettajat ja vanhemmat toivat esille psyykkisiä vaikutuksia, joita lukukoiratoiminnalla voisi olla. Loppuhaastattelussa lapset kuvailivat lukukoiratoimintaan osallistumista positiivisin ilmaisuin. He toivat esille, että ovat saaneet lukea rauhassa ja keskittyneesti, koska koira ei ole keskeyttänyt, kuten aikuinen saattaa tehdä. Lapset saivat lukukoiratoiminnan myötä onnistumisen kokemuksia lukemisesta