Kävelyn ja pyöräilyn yhdyskuntarakenteelliset edellytykset:tapaustutkimuksena Kajaani ja Utajärvi

Tutkimuksessa on selvitetty, minkälainen yhdyskuntarakenne luo hyvät edellytykset kävelylle ja pyöräilylle, millaiset olosuhteet Kajaanilla ja Utajärvellä on kävellen ja pyöräillen liikkumiseen ja miten niitä voitaisiin kehittää. Tutkimusteoriassa on tarkasteltu yhdyskuntarakenteen ja -suunnittelun roolia kestävässä kehityksessä ja liikkumiskäyttäytymisessä. Karkeasti sanottuna yhdyskuntarakenteen hajautuminen hankaloittaa kestävin liikkumismuodoin kulkemista. Eheä yhdyskuntarakenne, tarkoittaen tässä tutkimuksessa hyvää elinympäristön laatua, fyysistä saavutettavuutta sekä infrastruktuurin eheyttä, tarjoaa hyvät edellytykset jaloin ja pyöräillen liikkumiseen. Aineistona on hyödynnetty yhdyskuntarakennetta kuvailevia paikkatietoaineistoja sekä Kajaanin ja Utajärven asukkaille kohdistettua liikkumiskyselyä. ArcGIS-paikkatieto-ohjelmiston Network Analyst -työkalulla on laskettu yhden, kahden, viiden ja kymmenen kilometrin saavutettavuusvyöhykkeet tutkimuskohteiden toiminnallisista keskuksista. Muodostetut saavutettavuusvyöhykkeet kuvastavat matkapituudeltaan erityisesti jalankulkuun ja pyöräilyyn sopivia alueita. Paikkatietoaineistojen avulla on selvitetty tutkimuskohteiden väestötiheyttä, palvelujen ja työpaikkojen sijoittumista sekä jalankulku- ja pyöräilyverkostoja. Tilastollisissa analyyseissä liikkumiskyselyn vastauksia on tutkittu ristiintaulukoinnin, χ²-testin, Monte-Carlon metodin sekä Kruskall-Wallisin testin avulla. Kyselyn avoimia vastauksia on käsitelty sekä kvalitatiivisesti että kvantifoimalla ne aineistolähtöistä teemoittelua hyödyntäen. Tutkimuksen tulokset kertovat, että tutkimuskohteissa on vielä kehitettävää kävelyn ja pyöräilyn olosuhteissa: Kajaanissa pyöräilyreittien jatkuvuudessa ja yhdistävyydessä, Utajärvellä asutusrakenteessa ja kävely- ja pyöräilyväylissä. Kävelyn ja pyöräilyn liikkumisosuudet ja asukkaiden tyytyväisyys olosuhteisiin ovat suhteellisesti suurempia lähempänä toiminnallista keskusta sijaitsevilla vyöhykkeillä. Utajärvellä selvästi eniten olosuhteisiin tyytymättömiä on 2–5 kilometrin vyöhykkeellä. Avointen vastausten mukaan yhdyskuntarakenne ja ympäristö ovat keskeisimpiä tekijöitä liikkumiskäyttäytymisessä. Tutkimus viittaa siihen, että yhdyskuntarakenteellisilla piirteillä on olennainen vaikutus liikkumiskäyttäytymiseen ja -tyytyväisyyteen, puolestaan vastaajien asenteella ei todettu olevan yhtä suurta merkitystä. Suurin osa Kajaanin ja Utajärven väestöstä asuu sellaisen välimatkan päässä toiminnallisista keskuksista, että niihin on mahdollista kulkea jalan tai pyörällä. Tutkimusalueilla on siis hyvät edellytykset vielä lisätä kävellen ja pyöräillen liikkumista. Fyysisen kävely- ja pyöräily-ympäristön kehittämisen ohella tulee tehdä toimenpiteitä, joilla ihmisten asenteita ja yleistä kulttuuria muutetaan positiivisemmaksi kestäviä liikkumismuotoja kohtaan. Lisäksi eheyttäminen tarvitsee tarkempaa valtakunnallista ja paikallista määrittelyä, varsinkin pienempiä ja maaseutumaisia kuntia koskien, jotta sitä olisi helpompi soveltaa käytäntöön tukemaan kävellen ja pyöräillen liikkumista. Tutkimuksen näkökulmaa kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden tarkastelussa ja kehittämisessä voidaan hyödyntää hyvin myös muissa kunnissa