Luokanopettajaksi valmistuneiden kokemuksia luokanopettajan koulutuksesta ja sen tarjoamista valmiuksista työelämään

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaiset valmiudet luokanopettajan koulutus antaa työelämää varten, millainen merkitys ammatillisella identiteetillä ja kasvulla on työuraan, millaisia kokemuksia luokanopettajiksi valmistuneilla on koulutuksen ja työn kohtaamisesta, sekä millaisena luokanopettajan koulutus nähdään tulevaisuudessa. Aiheen tutkiminen on tarpeellista, koska käytännön ja teorian yhdistäminen on haastavaa opettajankoulutuksessa. Lisäksi tulevan opetussuunnitelman painotukset tulevat osaltaan muuttamaan opettajankoulutuksen tavoitteita ja sisältöjä. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan opettajan ammatin monimuotoisuutta, ammatillista identiteettiä ja ammatillista kasvua opettajan työssä sekä luokanopettajan koulutusta muuttuvassa yhteiskunnassa. Opettajan ammatin monimuotoisuuden muodostavat opettajan ammatti, opettajuus sekä opettajan työura. Ammatillinen identiteetti on yksilön käsitys itsestään ammatillisena toimijana. Ammatillisen kasvun avulla ylläpidetään ja lisätään ammatillista pätevyyttä. Luokanopettajakoulutus on muuttunut yhteiskunnan muutosten mukana. Nykyään koulutuksen tavoitteena on antaa opettajaopiskelijoille laajat pedagogiset, didaktiset ja aineenhallinnalliset tiedot ja taidot. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen ja lähestymistavaltaan fenomenografinen. Tutkimukseen osallistui yhteensä 17 Oulun yliopistosta vuosina 2006–2014 luokanopettajaksi valmistunutta henkilöä. Tutkimukseen osallistui kahdeksan naista ja yhdeksän miestä. Aineisto kerättiin keväällä 2015 kyselylomakkeella, joka lähetettiin tutkittaville sähköpostin välityksellä. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin ja -erittelyn menetelmin. Tutkimustulosten mukaan luokanopettajan koulutus antoi monipuoliset perusvalmiudet, mutta niitä ei koettu riittäviksi. Tutkittavat kaipasivat koulutukseen lisää käytäntöön liittyvää opetusta. Tutkimukseen osallistuneet työskentelivät luokanopettajan työn lisäksi lastentarhaopettajina sekä kehittämis-, koulutus- tai suunnittelutyön parissa. Tulosten mukaan luokanopettajan koulutus mahdollistaa työskentelyn hyvin erilaisissa työtehtävissä. Tutkimustulosten perustella voidaan todeta, että ammatillisen identiteetin ja kasvun avulla työhyvinvointi ja työn laatu pysyvät yllä ja paranevat. Tutkittavat kokivat, että opettajankoulutus ja työ kohtaavat vain osittain, sillä koulutus ei ole antanut kaikkia työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Tuloksista voidaan päätellä, että tutkittavat saivat koulutuksesta paljon hyvää työelämää varten, mutta työelämässä oli tullut vastaan asioita ja tilanteita, joihin koulutus ei ollut valmistanut. Tutkittavat näkivät luokanopettajakoulutuksen tulevaisuudessa erilaisena kuin, mitä se on tällä hetkellä. Tulevaisuuden opettajankoulutus nähtiin käytännönläheisempänä, jossa korostui muun muassa tieto- ja viestintäteknologia. Aiemmin tehdyt tutkimukset tukevat saatuja tutkimustuloksia. Tämän tutkimuksen tulokset eivät ole yleistettävissä, sillä tutkimuksen kohdejoukko oli pieni. Yleistäminen ei ollut tutkimuksen tavoitteena. Tutkimuksen tulokset antavat kuitenkin viitteitä siitä, miten luokanopettajan koulutuksen tulisi muuttua. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää pohdittaessa opettajankoulutuksen sisältöjä. Aihetta voidaan tutkia lisää esimerkiksi tutkimalla suurempaa joukkoa kvantitatiivisesti. Lisäksi opettajankoulutusta voitaisiin vertailla eri yliopistojen välillä