Tulevaisuuden oppimisympäristöt:kyläkoulujen mahdollisuudet: Rantakylän monitoimitalo

Erilaiset tekijät ovat asettaneet suomalaiselle koululaitokselle muutospaineita ja viime vuosina on tehty erilaisia hankkeita ja projekteja oppimisympäristöjen kehittämiseksi. Tendenssi nykyisessä koulurakentamisessa ovat suurkoulut, joilla kunnat pyrkivät vähentämään kiinteistöjään ja täten säästämään kuluissa. Hallitseva koulutyyppi ovat solukoulut, joilla suuret oppilasmäärät voidaan jakaa inhimillisempiin yksiköihin. Suurten monitoimitalojen seurauksena pienempiä sivukouluja lopetetaan lasten siirtyessä uusiin suurkouluihin. Erilaiset tutkimustulokset kuitenkin osoittavat oppimistulosten heikkenevän oppilasmäärien noustessa ja yhteiskunnallisten menojen kasvavan syrjäytymisen ja muiden lieveilmiöiden takia. Samalla pienten koulujen edut tuntuvat unohtuneen keskittyessä koulujen oppilaskohtaisiin kustannuksiin. Diplomityöni tarkoitus on tutkia sivukoulujen mahdollisuuksia tulevaisuuden oppimisympäristöinä. Kyläkoulut toimivat yleensä yhteisöjen keskuksina ja koulun lopettamispäätös merkitsee monesti koko kylän kuolemista. Myöskin oppimisympäristön käsite on laajentunut ja tulevaisuuden oppimisympäristöt eivät rajoitu enää vain koulurakennuksen sisälle, vaan koko lähiympäristö toimii oppimisympäristönä. Kyläkoulut ovat monesti irti urbaanista ympäristöstä ja luonto- tai maalaisympäristö tarjoaa mahdollisuuksia erilaiseen oppimiseen. Kohteenani tässä diplomityössä on Rantakylän ympäristökoulu, joka on yksi kolmesta Limingan sivukoulusta. Koulussa toimivat luokat 1–5 sekä esikoulu. Rantakylä on ympäristökoulu, joka on saanut vihreän lipun kunniamaininnan pihastaan. Työ jakautuu kolmeen osaan, josta ensimmäisessä perehdytään kirjallisuuden ja uusimpien tutkimustulosten avulla suomalaisen koulurakentamisen historiaan, nykypäivään ja tulevaisuuteen. Seuraava osuus koostuu empiirisestä tutkimuksesta, joka on toteutettu työpajoina Limingan Rantakylän koulun oppilaille ja opettajille. Työpajoissa käsiteltiin koulurakennuksen sijaintiin ja ympäristöön liittyviä tekijöitä, fyysisen koulurakennuksen ominaisuuksia sekä tulevaisuuden tilatarpeita. Työn kolmas osuus pohjautuu työpajojen analyysista nousseiden aiheiden käsittelyyn. Koulun kunnostamisesta on olemassa kuntoarvio, ja kuntosuunnitelmassa olen esittänyt vain pieniä ideoita nykyiseen rakennukseen. Suunnitteluosuuden pääpaino on monitoimitalossa, jolla oppilaat ja opettajat saisivat kauan kaipaamansa kunnollisen liikuntasalin. Rakennus on suunniteltu siten, että se palvelee myös alueen virkistysalueen hiihtomajana, saunatiloina ja avantouintipaikkana. Talossa on mahdollista järjestää myös erilaisia tapahtumia kuten (kylä)kokouksia, juhlia, leirikouluja ja kerhoja sekä tarjota puitteet erilaisille liikunnan harrastamispaikoille.The different factors have set pressures for change on the Finnish school system and during the last few years different drives and projects have been made to develop learning environments. The tendency in the present school architecture are huge school centres, with which the municipalities try to reduce their real estates and thus to save in the expenses. The dominant school type is cell schools which can be used to distribute the large enrolments to more human units. As consequence of big community centres the smaller page schools will be finished when the children move to a new school centre. However, the different research results show that the learning results are weakening when the enrolments rise and social expenses are growing because of exclusion and other side effects. At the same time the advantages of the small schools seem to have been forgotten when concentrating on the pupil-specific costs of schools. The purpose of my diploma work is to study the possibilities of village schools as learning environments of the future. The village schools also usually operate as centres of communities and the decision of shutting down the school means often the abolishing the whole village. Also the concept of the learning environment has enlarged and the learning environments of the future are restricted not only inside the school building any more but the whole immediate surroundings operate as learning environment. The village schools are often off of an urban environment and the nature or country environment provides opportunities for the different forms of learning. In this diploma work my target is an environment school of Rantakylä which is one from three village schools of Liminka. School hostess classes 1–5 and a preschool. Rantakylän koulu is an environment school which has got the commendation of the green flag from its yard. The work is divided into three parts from which the first one studies with help of literature and of the newest research results history, present and future of the Finnish school building. The following part consists of the empiric study which is realized as workshops to pupils of the Rantakylä school of Liminka and to teachers. In the workshops it was dealt with to the location and environment of the school building joining factors, physical school building properties and state needs for the future. The third part of the work is based on the topics risen from the analysis of workshops. There is a condition estimate (kuntoarvio) from the school and in my condition plan I have presented only small ideas to the present building. The main part of the planning phase is in the community centre with which the pupils and teachers would get a decent sport hall which they have been looking for. The building has been designed in the recreation area so that it will also serve as a skiing lodge, as sauna premises and as ice swimming place. In the building it is possible to arrange different events also such as meetings, celebrations, school camps and clubs and to offer the framework for different sports