Käyttökokemuksia ja havaintoja mallintamisesta osana alakoulun opetustyötä

Käytännön opetustyössä opettajat joutuvat käyttämään monia keinoja oppimisen edistämiseksi. Oppilaiden ainutlaatuisuus ja jokaisen henkilökohtaiset tarpeet asettavat haasteita opetustyölle, jossa yhdellä toimijalla tulee pyrkiä opettamaan monipuolisia oppisisältöjä erityyppisille oppilaille. Opettamisen keinovalikoimasta havainnollistaminen on kiinteä osa opettajien työskentelyä opetustyössä luokka-asteesta riippumatta. Erilaisia havainnollistamisen menetelmiä vaikeasti hahmotettavan abstraktin tiedon konkretisoinnissa käytetään oppikirjoissa ja muussa oppimateriaalissa ja mallintamisen kenttä on näkyvä osa opetustyötä liikuttaessa kaksi- kolmiulotteisen mallintamisen puitteissa. Tästä syystä mallintaen havainnollistaminen käsittää kolmiulotteisten opetusmallien lisäksi kaksiulotteisia mallikuvia ja karttoja, mitkä ovat merkittävässä roolissa tiedon konkretisoinnissa myös opetustyön ulkopuolella. Kolmiulotteisista malleista tutkielman mielenkiinnon kohteena on fyysisten pienoismallien käyttö esimerkiksi teknologisten sovellusten toimintaperiaatteiden opetuksessa. Tutkielmassa selvitetään mallintamista osana alakoulun opettajien työskentelytottumuksia. Tavoitteena on tästä syystä hahmottaa mallien käytön yleisyyttä ja opettajien käyttökokemuksia mallintamisesta sekä mallintaen havainnollistamisesta osana alakoulun opettajien työskentelyä. Samalla tutkitaan mallintamisen käytön ilmenemistä osana koulukulttuuria koskien kaikkia alakoulun vuosiluokkia ja hahmotetaan mallintamisen soveltamiseen ja käyttökelpoisuuteen liittyvää teoriaa. Mallintamisen yleisyys ja näkemykset kyseisen keinovalikoiman osan soveltumisesta eri näkökulmissa muodostavat tutkielman ytimen. Opettajahaastattelujen myötä koottava aineisto valottaa mallintamisen kenttää ja käyttöä sekä antaa näkemyksiä mallintamisesta erilaisissa näkökulmissa laajan kontekstin säilyessä opetustyössä. Tutkimus perustettiin kahden päätutkimuskysymyksen varaan. Niitä olivat mallintamisen käytön yleisyys opetustyössä ja mallintamisen käytön yksityiskohtaiset osat kuten käyttökohteet oppiaineissa ja käyttökokemukset. Lisäksi tutkimusta täydentävinä kysymyksinä selvitettiin, mitä opettajat ymmärtävät mallintamisella ja miten oppimistuloksia voidaan opettajien mukaan parantaa mallintamista opetuksessa käyttäen. Tavoitteena oli näin muodostaa mahdollisimman kokonaisvaltainen kuva mallintamisesta osana alakoulun opetustyötä sekä tuottaa havaintoja mallien käytön tottumuksista ja mahdollisuuksista oppisisällön konkretisoijana opettajien muuttaessa vaikeaa ja hankalasti hahmotettavaa abstraktia tietoa helpommin omaksuttavaan ja konkreettisempaan muotoon. Tutkimusaineisto koottiin alakoulun opettajille suunnattuna kyselytutkimuksena, jonka kysymykset oli tuotettu aihepiiriä tukeviin teorioihin, keskeisiin käsitteisiin ja tutkimusprosessissa syntyneisiin näkökulmiin pohjautuen. Nämä käsitteistön, teorioiden ja niiden soveltamisen kautta kehittyneet näkemykset mallintamisesta opetuskeinona toimivat koko tutkielman työstöä innoittavana elementtinä. Aineiston analysointi perustui aineistolähtöiseen sisällönanalyysiin ja materiaali koottiin taulukoihin, jotka ovat tutkimuksen liitteenä käytetyn kysymyslomakkeen kanssa. Tutkimukseen osallistui yhdeksän opettajaa yhdestä koulusta Pohjois-Suomesta. Aineisto on kohtalaisen pieni suhteessa mallintamisen laajuuteen ja yleistettävyyteen kouluopetuksen kontekstissa, mutta kykenee siitä huolimatta antamaan suuntaviivat mallintamisen käytöstä ja yleisyydestä. Mahdollisesti aineistollisesti laajemmalla tutkimuksella ja suuremmalla maantieteellisellä hajonnalla voi muutoksia tämän tutkimuksen tuloksiin ilmetä, mutta tämän tutkimuksen mittakaavassa on hahmotettavissa suuria linjoja mallintamisesta osana alakoulun opetustyötä. Tämä olikin keskeisin tavoite tutkielmalle aiheesta, joka on yleinen ja merkittävä osa jokaisen opettajan arkea ja siksi tutkielma voi toimia pohjana tarkentavalle tutkimustyölle mallintaen havainnollistamisen viitekehyksessä. Työ toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena tutkimusmetodin ollessa tapaustutkimus