Tutkimus- ja kehitysinvestointien vaikutus yrityksen kannattavuuteen erilaisissa riskiin suhtautumisen ympäristöissä

Pro gradu työni tarkoitus on tutkia tutkimus- ja kehitysinvestointien ja yrityksen kannattavuuden välistä korrelaatiota erilaisissa maakohtaisissa riskiin suhtautumisen ympäristöissä. Riskiin suhtautumista tutkimuksessani kuvaa epävarmuuden välttämisen kulttuurimuuttuja. Yrityksen kannattavuutta kuvaa oman pääoman tuotto. Tutkimukseni tutkimusongelmat ovat Karjalainen (2008: 83) mallin mukaan seuraavat: Päähypoteesin mukaan tutkimus- ja kehitysinvestointien vaikutus yrityksen kannattavuuteen tulee voimakkaammaksi silloin, kun yrityksen kotimaan riskin välttämisen aste on matala. Toinen hypoteesini on, että tutkimus- ja kehitysinvestointien vaikutus yrityksen tulevaisuuden tuottojen epävarmuuteen tulee kasvamaan silloin, kun yrityksen kotimaan riskin välttämisen aste on matala. Tutkimukseni tutkimusmenetelmänä käytän lineaarista regressiomallia, jossa selitän viiden vuoden oman pääoman tuoton keskiarvoa ja keskihajontaa viiden vuoden takaisilla tutkimus- ja kehitysmenoilla. Epävarmuuden välttämisen indeksimuuttuja toimii dummy-muuttujana, jonka avulla vertailen tutkimus- ja kehitysmenojen vaikutusta yrityksen kannattavuuteen erilaisissa maakohtaisissa riskiin suhtautumisen ympäristöissä. Kontrollimuuttujina tutkimuksessani toimivat yrityksen koko ja yrityksen velkaisuusaste. Tutkimusaineistoni on hankittu Thomson Reuters Worldscope Database tietokannasta. Regressiomallin tulokset osoittavat, että tutkimus- ja kehitysmenojen vaikutus koko aineistolla mitattuna yrityksen kannattavuuteen on tilastollisesti merkitsevästi negatiivinen. Lisäksi tutkimus- ja kehitysmenot ovat tulosteni mukaan vähemmän negatiivisia maissa, jotka ottavat enemmän riskiä. Edellä mainittu yhteys ei ole kuitenkaan tilastollisesti merkitsevä. Tulosten mukaan tutkimus- ja kehitysmenot myös lisäävät tilastollisesti merkitsevästi yrityksen kannattavuuden vaihtelua. Tutkimus- ja kehitysmenojen vaikutus yrityksen kannattavuuden vaihteluun on tulosten mukaan suurempaa maissa, joissa riskin välttämisen aste on matala. Tutkimukseni tuo uutta tietoa epävarmuuden välttämisen kulttuurimuuttujan ja tutkimus- ja kehitysmenojen ja yrityksen kannattavuuden välisestä suhteesta. Tutkimukseni täydentää myös aikaisempaa tutkimusta tutkimus- ja kehitysmenojen vaikutuksesta yrityksen kannattavuuteen. Tulosten yleistettävyyttä heikentää päähypoteesin tuloksen tilastollinen pätemättömyys, mutta muutoin tulokset ovat yleistettävissä otantajoukon ulkopuolelle