Maallikoiden käsityksiä Oulun seudun murteesta ja sen variaatiosta

Tässä pro gradu -tutkielmassa olen käsitellyt Oulun seudulla asuvien yliopisto-opiskelijoiden käsityksiä Oulun seudun murteesta. Olen halunnut selvittää ensinnäkin, millaisia käsityksiä näillä maallikoilla on Oulun seudun murteesta ja sen murrepiirteistöstä. Toisekseen kysyn, millaisia heidän käsityksensä ovat Oulun seudun murteen ja sen piirteistön sosiaalisesta variaatiosta. Tutkimukseni taustaoletuksena on, että jokaisessa murteessa on sosiaalista variaatiota. Variaation taustalla taas vaikuttaa kielenkäyttäjän sosioekonominen tausta: onko puhuja mies vai nainen, minkä ikäinen hän on, asuuko hän maalla vai kaupungissa tai millainen koulutus hänellä on? Koska tutkin maallikoiden murrekäsityksiä, tutkielmani on kansanlingvistinen — tarkemmin määriteltynä kansandialektologinen. Tutkimusaineisto on kerätty syyskuussa 2012 sähköisen kyselylomakkeen avulla. Kyselylomake sisälsi sekä informanttien taustoja kartoittavia kysymyksiä että murteen piirteistöön ja niiden sosiaaliseen variaatioon liittyviä kysymyksiä ja tehtäviä, kuten avoimia kysymyksiä, monivalintatehtäviä ja lauseenkäännöstehtäviä. Informanteikseni valitsin Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan opiskelijoita. Tutkimukseen osallistui yhteensä 145 opiskelijaa, joista 103 on naisia ja 42 miehiä. Aineiston käsittelyssä ja analysoinnissa on hyödynnetty sekä yksinkertaista kvantifiointia että laadullista sisällönanalyysia. Tutkimus on siis laadullinen, mutta apuna on käytetty myös kvantifioituun muotoon saatettua aineistoa. Tulokset osoittavat, että herkimmin Oulun seudun murteeseen kuuluviksi piirteiksi liitetään svaa-vokaali, yksikön 2. persoonan pronominin edustuminen nää-varianttina sekä yleisgeminaatio. Sen sijaan harvimmin Oulun seudun murteeseen liitettyjä kielenpiirteitä ovat eA- ja OA-yhtymät sekä ts-yhtymä. Tulosten perusteella näyttää, että naiset havaitsevat piirteitä miehiä paremmin, mutta ero on hyvin pieni. Aiempien tutkimustulosten valossa odotin, että ero olisi ollut suurempi. Hypoteesini oli, että sekä kielenpiirteiden havaitsemiseen että murreosaamiseen vaikuttaisi se, kuinka kauan Oulun seudulla on asunut. Uskoin, että piirteitä havaittaisiin ja niitä käännettäisiin Oulun seudun murteelle paremmin silloin, kun Oulun seudulla on asuttu kauemmin. Hypoteesini piti paikkansa kuitenkin vain osittain. Tulosten perusteella miehet havaitsevat Oulun seudun murteen piirteitä paremmin silloin, kun he ovat asuneet seudulla pidempään. Naisten tapauksessa tilanne on kuitenkin täysin päinvastainen: he havaitsevat piirteitä herkemmin nimenomaan silloin, kun ovat asuneet seudulla vähemmän aikaa. Murreosaamisen näkökulmasta alkuperäinen hypoteesini osui kuitenkin pääpiirteissään oikeaan: sekä miesten että naisten tapauksessa yleiskielisiä lauseita käännetään sitä oululaisempaan muotoon, mitä pidempään seudulla on asuttu. Sosiaalisen variaation havaitsemisen näkökulmasta tutkimuksen tulokset osoittavat, että sosiaalista variaatiota havaitaan parhaiten persoonapronominien minä ja sinä kohdalla. Sitä, minkä piirteiden sosiaalista variaatiota on erityisen vaikeaa havaita, ei voida tulosten pohjalta yksiselitteisesti päätellä, sillä miesten ja naisten tulokset eroavat kahden kärjen jälkeen todella paljon. Varovasti kuitenkin voidaan päätellä, että fonologisten ja morfologisten piirteiden sosiaalisen variaation havaitseminen on selvästi vaikeampaa kuin persoonapronominien kaltaisten pragmaattisten ja diskursiivisten kielenainesten. Aiempien tutkimusten perusteella alkuperäinen oletukseni oli, että naiset havaitsevat miehiä herkemmin murteen sosiaalista variaatiota. Hypoteesini ei osunut kuitenkaan oikeaan, sillä tutkimukseni tulokset osoittavat kauttaaltaan, että nimenomaan miehet havaitsevat sosiaalista variaatiota herkemmin kuin naiset. Tämä tulos antaa ajattelemisen aihetta. Onko tosiaan niin, että miehet havaitsevat sosiaalista variaatiota naisia herkemmin, vai sattuiko informanteikseni vain erityisen murresensitiivisiä miehiä? Koska tutkimukseeni osallistui melko pieni määrä miehiä naisiin verrattuna, vaatisi tämä tulos lisätutkimuksia, jotta varmempia johtopäätöksiä asian suhteen voitaisiin tehdä. Tutkimukseni tulokset osoittavat, että murteen variaation sosiaalisina taustamuuttujina pidetään erityisesti ikää, koulutus- ja työtaustaa, asuinaluetta sekä sukupuolta. Nämä taustamuuttujat ovat yleisimmin mainitut muuttujat sekä miesten että naisten vastauksissa. Tutkimustulokset yllättivät minut monella tapaa, mutta erityisen yllättynyt olin siitä, kuinka tarkoin maallikot kykenevät havainnoimaan eritoten murteen sosiaalista variaatiota ja siihen vaikuttavia taustatekijöitä. Vastaajat ovat maininneet niinkin yksityiskohtaisten seikkojen kuin harrastusten ja uskonnollisen vakaumuksen vaikuttavan siihen, miten kielenkäyttäjä murrettaan puhuu. Havaintoja on jopa havainnollistettu esimerkein, mikä osoittaa maallikoiden kykenevän todella syvälliseen kielenanalyysiin. Tutkimukseni tarjoaa todella mielenkiintoista tietoa maallikoiden kyvystä havainnoida murretta. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että maallikot kykenevät havainnoimaan hyvinkin tarkasti ja korrektisti murteen piirteistöä. Tutkimukseni kuitenkin osoittaa, ettei havainnointikyky rajoitu ainoastaan kielenpiirteiden havaitsemiseen, vaan maallikot kykenevät kertomaan käsityksistään myös murteen sosiaalisesta variaatiosta ja siihen johtavista sosiaalisista taustamuuttujista. Maallikoiden käsityksiä murteen sosiaalisesta variaatiosta ei tähän mennessä fennistiikassa ole juuri tutkittu, minkä vuoksi tutkimukseni tarjoaa monia mielenkiintoisia aiheita jatkotutkimusta ajatellen