Vuosiluokan yli siirron kauneus on katsojan silmissä:narratiivinen tutkimus vuosiluokan yli siirtämisestä

Tiivistelmä. Pro gradu tutkielmamme tavoitteena on selvittää, miten lahjakkaat oppilaat ovat kokeneet vuosiluokan yli siirtämisen ja minkälaisia vaikutuksia sillä on ollut heidän elämäänsä. Tarkastelemme myös sitä, kuinka koulussa työskennelleet ihmiset, jotka ovat uransa aikana olleet mukana ainakin yhdessä vuosiluokan yli siirtämis -tapauksessa, ovat kokeneet siirrot. Näitä kokemuksia keräsimme haastattelujen ja kirjoitelmien avulla. Vuosiluokan yli siirtämisestä ei kuule käytävän keskustelua, eikä aiheesta ole juuri tehty aiempaa tutkimusta Suomen kontekstissa. Vuosiluokan yli siirtäminen on kuitenkin edelleen käytössä oleva lahjakkaan lapsen tukimuoto, joka vaikuttaa moneen asiaan siirretyn lapsen elämässä. Vaikka siirtoprosessit ovatkin aina tapauskohtaisia, on siirroissa kuitenkin usein paljon yhteneväisyyksiä, kuten tutkimuksessamme tuli ilmi. Tutkimuksestamme voisivatkin näin hyötyä tulevaisuudessa siirtoa harkitsevat ihmiset, joihin me itse saatamme myös tulevaisuuden opettajina kuulua. Tutkimuksessamme tutkimme nimenomaan ihmisten kokemuksia vuosiluokan yli siirrosta, ja siksi metodologisena lähestymistapana oli luontevaa käyttää narratiivista tutkimusta, jossa korostuu ihmisläheisyys. Narratiivisen tutkimuksen käyttö oli myös perusteltua, sillä muistuttivathan aineistonamme käyttämät kirjoitelmat ja haastattelut jo itsessään tarinoita. Emme varsinaisesti noudattaneet mitään yhtä, tiettyä analyysimenetelmää aineistoa käsitellessämme, vaan rakensimme omamme yhdistelemällä erilaisia menetelmiä. Tämä on perusteltua, sillä tapoja tehdä narratiivista tutkimusta on monenlaisia ja niinpä myös tapoja toteuttaa sen analysointia. Aineistosta muodostui lopulta neljä teemaa: tunteet ja tuntemukset, siirron kehitys, haasteet sekä muutokset. Teoreettinen viitekehyksemme koostuu lahjakkuuteen sekä itse siirtoprosessiin liittyvistä teorioista. Vuosiluokan yli siirtämisen taustalla nähdään yleensä olevan lahjakkuus ja siksi päätimme avata lahjakkuuden monisyistä käsitettä tarkemmin tutkimuksessamme. Siirtoprosessi -luvussa kerromme muun muassa siirtoprosessin vaiheista sekä siihen osallistuvien tahojen yhteistyöstä. Tutkimuksemme perusteella näyttää siltä, että vuosiluokan yli siirto on koettu päällisin puolin toimivana lahjakkaan lapsen tukimuotona. Siirtoihin liittyi aineistomme perusteella myös haasteita ja negatiivisia muistoja, erityisesti ikään liittyvissä asioissa, kuten murrosiässä ja täysi-ikäisyyden yhteydessä. Rikas aineisto antoi myös mahdollisuuden tutkia sitä, miten itse siirtoprosessi on kehittynyt vuosikymmenien myötä. Vuosiluokan yli siirron hyödyllisyyttä ei voida yleistää, sillä jokainen siirto on ainutlaatuinen. Se on kuitenkin perusteltua silloin kun sille oikeasti on tarvetta ja eriyttäminen omassa luokassa ei enää riitä. Tällöin tulee kuitenkin taata se, että lapsi on oikeasti valmis siirtoon sekä tiedoiltaan, taidoiltaan että muulta kehitykseltään