Kestävän kehityksen projekti peruskoulun 6. luokalla

Tiivistelmä. Kestävä kehitys on käsitteenä laaja ja siitä on monia eri tulkintoja. Ensimmäisen kerran kestävää kehitystä käsiteltiin vuonna 1987 Gro Harlem Brundtlandin johtamassa Ympäristön ja kehityksen maailmankomissiossa. Komission raportissa Our Common Future kestävä kehitys määritellään seuraavasti: ”Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa.” Kestävää kehitystä määritellään kolmen ulottuvuuden, ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisen ja kulttuurisen ulottuvuuden avulla. Kestävän kehityksen käsittelyssä ympäristökasvatus on tärkeässä asemassa. Ympäristökasvatuksen tulisi suuntautua viidelle eri osa-alueelle: tietoisuuden, tiedon, asenteiden, taitojen ja osallistumisen alueille. Ympäristökasvatuksen tavoitteena on auttaa oppijaa tiedostamaan ympäristö kokonaisuutena ja herkistymään sen ongelmille, auttaa hankkimaan tietoa ympäristöstä, auttaa selkiyttämään arvoja ja tunteita suhteessa ympäristöön, auttaa hankkimaan taitoja ympäristöongelmien ratkaisemiseen sekä tarjota mahdollisuus aktiivisen osallistumiseen ympäristöongelmien ratkaisemiseksi. Tutkimukselle asetettiin kaksi tutkimustehtävää, joista ensimmäinen kuvaa projektin suunnittelu-, toteutus- ja arviointiprosessin. Toisen tutkimustehtävän avulla selvitetään projektin vaikutusta oppilaiden tietoihin kestävästä kehityksestä kirjoitelmia analysoiden. Aineistona tässä tutkimuksessa on projektin suunnittelu- ja toteutusvaiheessa kerätyt tutkijoiden muistiinpanot, jakso- ja tuntisuunnitelmat, tutkijoiden kirjoittama tutkimuspäiväkirja sekä oppilailta projektin alussa ja lopussa kerätyt kirjoitelmat. Tämä tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen ja siinä sovelletaan toimintatutkimuksen strategiaa. Helmikuussa 2013 toteutettiin kestävän kehityksen projekti oululaisessa perusopetuksen koulun 6. luokalla. Oppilaita luokassa oli 20. Projekti toteutettiin luokanopettajaopintoihin sisältyvän teemaharjoittelun yhteydessä. Projektin tavoitteena oli edistää kestävää kehitystä opetuksen ja kasvatuksen avulla. Projektin avulla haluttiin lisätä oppilaiden tietoisuutta kestävästä kehityksestä ja rohkaista oppilaita löytämään tapoja, jotka mahdollistavat kestävän elämäntavan. Tutkimuksen tuloksissa todettiin, että oppilaat kirjoittivat projektin jälkeen niistä asioista, joita toteutuksessa korostettiin. Oppilaat kirjoittivat, että on tärkeää huomioida tulevat sukupolvet ja mainitsivat kestävän kehityksen kolme ulottuvuutta kirjoitelmissaan. Ekologisesti kestävä kehitys painottui sekä projektin alussa että lopussa kerätyissä kirjoitelmissa. Erot ensimmäisten ja toisten kirjoitelmien välillä olivat merkittäviä. Projektin lopussa kerätyt kirjoitelmat olivat tekstimäärältään huomattavasti pidempiä. Kirjoitelmissa kestävää kehitystä kuvailtiin monipuolisesti ja oppilaiden tietomäärä aiheeseen liittyen oli selvästi lisääntynyt. Kestävän kehityksen projekti sisälsi vain yhden suunnittelun, toiminnan ja arvioinnin kierroksen. Syklien määrä ei kuitenkaan ole mielekäs arviointikriteeri toimintatutkimukselle, sillä jo yhteen sykliin voi sisältyä sekä jatkuvuus että spiraalimainen kehittäminen. Tärkeämpää kuin syklien määrä on se, että toimintatutkimuksen perusidea eli suunnittelu, toiminta ja arviointi toteutuivat. Tutkimus on osoitus siitä, että hyvin suunniteltu ja toteutettu projekti antaa mahdollisuuden kestävän tulevaisuuden kannalta tärkeiden arvojen tuomiseksi esiin opetuksessa. Kestävän kehityksen projektista oli käytännön hyötyä sekä oppilaille että tutkijoille itselleen oman opettajuuden kehittymisessä. Opettamalla kestävää kehitystä alakoulussa luodaan perusta maapallon säilymiselle hyvänä myös tuleville sukupolville. Opettajina oli ilahduttavaa huomata, että lähes kaikki oppilaat sisäistivät tämän asian projektin aikana. Opettajan tehtävä on tarjota erilaisia näkökulmia maailmaan — erilaisiin tapoihin elää ja ajatella