Sentit ja sekunnit:oppilaiden kokemuksia mittaamisesta koululiikunnassa

Tiivistelmä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää millaisia kokemuksia yläkoulun oppilailla on kuntotesteistä ja muusta koululiikunnassa suoritettavasta mittaamisesta. Tutkimuksessa perehdytään myös kuntotestikokemuksiin vaikuttaviin tekijöihin. Lisäksi tutkitaan onko poikien ja tyttöjen kokemuksilla eroja. Tutkimuksen teoriaosassa käsitellään kuntotestien kannalta keskeisiä käsitteitä. Ensimmäisenä perehdytään liikuntamotivaatioon ja arviointiin. Tämän jälkeen pohditaan kuntotestien ja mittaamisen yhteyttä oppilaan itsetuntoon ja minäkuvaan. Viimeisenä perehdytään yleisesti kuntotesteihin, niiden historiaan ja turvallisuuteen. Lopuksi esitellään myös tutkimuksen aineiston keruussa käytetyn kuntotestin osa-alueet. Tutkimus suoritettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja tutkimusmetodina käytettiin fenomenografiaa. Tutkimuskohteena oli Oulun normaalikoulun 7. luokkien poikien liikuntaryhmä, sekä 9. luokkien tyttöjen liikuntaryhmä. Tutkimuksessa oli mukana 19 poikaa ja 20 tyttöä. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeilla, joiden perusteella kutsuttiin 12 oppilasta teemahaastatteluun. Nämä oppilaat jaettiin neljään kolmen hengen ryhmään. Jokaisen ryhmän jäsenet suhtautuivat kuntotesteihin kyselylomakkeen perusteella samoin. Tulosten perusteella voidaan todeta, että oppilaat kokivat kuntotestit joko positiivisena, negatiivisena tai näiden yhdistelmänä. Positiivisesti kuntotesteihin suhtautuvat ryhmät kokivat kuntotestit vahvasti positiivisena. Selvästi negatiivisimmat kokemukset olivat poikien negatiivisesti suhtautuvien ryhmällä. Kuntotestikokemukseen vaikuttivat eniten kilpailu, vertailu ja arviointi. Tutkimuksen merkittävämpänä tuloksena voidaan pitää oppilaiden positiivista suhtautumista kuntotestitilanteen kilpailullisuuteen. Oppilaat eivät pitäneet kilpailua huonona asiana, vaan olennaisena osana mittaamista. Leikkimielinen kilpailu kavereiden kesken koettiin motivoivana. Tyttöjen ja poikien välillä ei haastattelujen perusteella ollut merkittävää eroa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kuntotestien ja tulosten mittaamisen kehittämisessä. Opettaja voisi käyttää kerättyjä testituloksia enemmän hyödyksi antamalla oppilaalle ohjeita fyysisten ominaisuuksien parantamiseen. Näin ollen kuntotestien palaute ei olisi pelkkä hyvä tai huono tulos, vaan myös konkreettinen ohje, miten tiettyä fyysistä ominaisuutta voidaan kehittää