Yliopistojen tietoaineistot ja niiden saatavuus ja hyödynnettävyys EU:n ja Suomen tietoyhteiskuntapolitiikan valossa

Tiivistelmä Tutkimuksessa selvitetään EU:n ja Suomen viranomaisten julkisen sektorin tietoaineistojen saatavuutta ja hyödynnettävyyttä koskevaa politiikkaa ja edellä mainitun politiikan mahdollisia vaikutuksia yliopistojen ja yritysten toimintaan esimerkkien avulla. Tutkimusmenetelmänä käytettiin aineistopohjaista analyysia ja teemahaastattelua. Aineistopohjaisella analyysilla EU:n ja Suomen viranomaisten asiakirjoista saatiin esiin tutkimusaiheeseen liittyvät teemat. Teemat loivat pohjan tutkimuksen ja haastattelujen sisällölle ja tavoitteille. Haastatteluaineisto kerättiin kahden yliopiston yhteensä yhdeksän laitoksen ja kolmen yrityksen edustajien haastatteluilla. Haastatteluissa kartoitettiin sitä, millaisia tutkimusaineistoja yliopistoissa syntyy niiden tutkimustoiminnassa, ja millaisia hyödyntämistämismahdollisuuksia aineistoilla olisi aineistot keränneen tutkimusryhmän ulkopuolella. Lisäksi selvitettiin aineistojen keräämiseen, ylläpitämiseen, luovuttamiseen, saamiseen ja hinnoitteluun liittyviä kysymyksiä. Yrityksien edustajilta kartoitettiin yritysten tietoaineistojen hankintaa ja hankinnan toimivuutta sekä EU:n esittämien julkista tietoa koskevien periaatteiden ja palvelujen vaikutuksia yritysten toiminnalle. Haastattelut analysoitiin avoimella koodauksella. Tutkimuksessa kävi ilmi, että EU:n komissio on jo 1980-luvulta lähtien pyrkinyt saattamaan jäsenmaittensa julkisen sektorin tietoaineistot nykyistä laajemmin yksityisen sektorin ja kansalaisten käyttöön. Julkinen sektori on merkittävin tietoaineistojen tuottaja Euroopassa. EU arvioi, että näitä tietoaineistoja voitaisiin käyttää yksityisen sektorin sisältöteollisuuden raaka-aineena ja näin edistää tietoteollisuutta ja työllisyyttä EU:n jäsenmaissa. Suomen viranomaiset ovat huomioineet EU:n pyrkimykset 1990-luvun puolivälistä lähtien yrittäen edistää pyrkimyksiä Suomessa. Eri tieteen alojen tutkijat kuvasivat tutkimusryhmiensä tai laitoksensa tietoaineistot. Kaikkia kuvattuja aineistoja voisi vastaava muu tutkimus hyödyntää ja seitsemän tutkimuksen edustajan aineistoja myös yritykset. Noin puolta esitellyistä aineistoista oli jo käytetty tutkimusryhmän ulkopuolella. Yliopistojen tietoaineistot olivat laadullisesti hyviä ja niiden päällekkäiskeräys on vähenemässä. Usein aineistojen luovuttamisen ehtona muille tahoille pidettiin kuitenkin yhteistyötä. Lähes kaikki haastatellut tutkijat hankkivat myös itse tietoaineistoja yliopiston ulkopuolelta. Hankinta tapahtui yleensä ostamalla. Hankinnan esteenä pidettiin yleisimmin tietoaineistojen kalleutta. Haastatteluissa mukana olevien yrityksien tietoaineistojen tarpeet erosivat paljon toisistaan. Hankittavien aineistojen hinnoittelu ei ollut esteenä isojen yrityksien tietoaineistojen hankinnalle. EU:n esittämä tietoaineistojen hakemisto ja ilmoitusvelvollisuus sekä perustietopalveluajatus saivat laajan kannatuksen sekä yliopistojen tutkijoilta että yrityksien edustajilta. Perustietopalveluun esitettiin yleisimmin lainsäädäntöä, väestötietoja, yleensä tilastotietoja, ympäristöön ja meteorologiaan liittyviä tietoja sekä erilaisia karttoja. Perustietopalvelun arvioitiin edistävän opetusta ja tutkimusta ja yritysten toimintaedellytyksiä. Tutkimuksen tietoaineistoja varten perustettavat valtakunnalliset tietoaineistokeskukset saivat kaikkien haastateltujen tutkijoiden kannatuksen