Turvallisuuspoliittisten linjojen merkitys suomalaisessa riskiarvioinnissa : ymmärtävä analyysi turvallisuusriskien arvioinnin tuloksiin johtaneista teoreettisista vaikutteista

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan, miten Suomen turvallisuuspoliittiset linjat ovat vaikuttaneet Suomeen kohdistuvien turvallisuuspoliittisten riskien arviointiin. Kandidaatintutkielman primääriaineistona toimii sisäministeriön vuonna 2018 julkaisema kansallinen riskiarvio, jossa esitetään arvioita Suomeen kohdistuvista turvallisuusriskeistä. Turvallisuuspoliittisia linjoja tutkimalla on mahdollista ymmärtää paremmin kansallisessa riskiarviossa esitettyjä arvioita ja Suomen harjoittamaa turvallisuuspolitiikkaa. Kandidaatintutkielma pyrkii tunnistamaan riskiarviossa ilmenevät turvallisuuspoliittisten linjojen vaikutteet ja ymmärtämään näiden vaikutteiden merkitystä esitettyihin arvioihin. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii Hiski Haukkalan ja Tapani Vaahtorannan konsepti kolmesta Suomen turvallisuuspoliittisesta linjasta. Viitekehyksen muodostavat turvallisuuspoliittiset linjat ovat pienvaltiorealismi, euroatlantismi sekä globalismi. Tutkimusmetodina tutkielmassa toimii Martin Hollisin ja Steve Smithin ymmärtävä tutkimustapa, erityisesti hermeneuttinen analyysi. Tämän lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään analyysin välineenä Anthony Giddensin käsitettä kaksoishermeneutiikasta. Tutkimusmetodeissa korostuvat toimijoiden tekojen tulkitseminen sosiaalisten aspektien kautta sekä toimijoiden ja ilmiöiden välinen suhde. Analyysi koostuu kolmesta osasta: turvallisuuspoliittisten linjojen tunnistamisesta aineistossa, turvallisuuspoliittisten linjojen merkityksen analysoimisesta aineistossa sekä aineiston merkityksen arvioinnista osana laajempaa turvallisuuspoliittista keskustelua. Tutkielma rakentaa tutkimusmetodien avulla kokonaisuuden, jossa pyritään ymmärtämään riskiarvion laatineita toimijoita ja analysoidaan heidän tekemiään riskiarvioita turvallisuuspoliittisten linjojen kontekstissa. Lisäksi tutkielma analysoi kaksoishermeneutiikan avulla kansallisen riskiarvion ja sen laatijoiden roolia osana turvallisuuspolitiikan kehittämistä. Tutkielman tulosten perusteella kansallisessa riskiarviossa esitetyissä arvioissa on tunnistettavissa turvallisuuspoliittisten linjojen piirteitä, ja linjojen merkitys näkyy selkeästi esitetyissä arvioissa. Riskiarvioista on tunnistettavissa kaikille linjoille ominaisia lähtökohtia, mutta pienvaltiorealismin historiallinen valta-asema ja euroatlantistisen linjan kasvu nousevat eniten esiin aineistossa esitetyissä riskiarvioissa. Tutkielmassa ilmenee myös kansallisen riskiarvion kaltaisten aineistojen vahva side Suomessa käytävään keskusteluun turvallisuuspoliittisesta linjasta. Tulosten perusteella kansallisessa riskiarviossa ja riskiarvion laatijoiden ajatteluprosessissa on havaittavissa Suomessa tapahtunut laajempi turvallisuuspoliittisen linjan murros, jossa Suomi irtautuu pienvaltiorealistisen turvallisuuspolitiikan harjoittamisesta kohti euroatlanttista yhteistyötä korostavaa turvallisuuspolitiikkaa