Toimijuus solutyöskentelymallissa: Itseohjautuvan organisaation peruspilari pienessä ohjelmistoalan yrityksessä

Nykytyöelämässä asiantuntijatyö ja työntekijöiden autonomisuus on lisääntynyt. Autonomian lisäämisen tavoitteena on helpottaa työntekijän psykologisten perustarpeiden ja sisäisen motivaation toteutumista. Autonomian lisäämisen tasoja on monia, mutta esimerkiksi itseohjautuviksi organisaatioiksi itseään nimittävät organisaatiot pyrkivät erottautumaan perinteisistä organisoitumisen tavoista poistamalla organisaatiosta esihenkilöt. Tutkimuksessa tarkastelin työntekijöiden kuvauksia hyvästä toimijuudesta ja itseohjautuvan organisaation idean soveltamista eräässä ohjelmistoalan yrityksessä. Tutkimuksessa tarkasteltava yritys oli organisoitunut itseohjautuvan organisaation periaatteiden mukaisesti, mutta nimitti toimintatapaa solutyöskentelymalliksi. Tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää tarkemmin, mitä työntekijöiltä ja työyhteisöltä vaaditaan itseohjautuvan organisaation idean toteutumiseksi, sekä millaisena toimintaympäristönä he itseohjautuvaa organisaatiota luonnehtivat. Toimijuus ymmärretään yksilöstä lähtöisin olevana, vaikuttamiseen pyrkivänä autonomisena aktiivisuutena, joka on aina vuorovaikutuksessa sosiokulttuurisen ympäristönsä kanssa. Tämä vuorovaikutus myös mahdollistaa toimintaympäristön muokkaamisen toimijuuden kautta. Itseohjautuvien organisaatioiden ideaan kuuluu autonomian ja vastuun lisääminen omasta työstä työntekijälle. Autonomian lisääminen tarkoittaa usein työntekijöiden osallisuutta yrityksen päätöksentekoon ja vaikutusvaltaa oman työnsä tekemiseen. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla tapausyrityksen työntekijöiltä ja havainnoimalla työpajapäivää. Haastatteluihin osallistuneita työntekijöitä oli yhteensä seitsemän. Aineiston analyysi toteutettiin teoriaohjaavana sisällönanalyysinä. Tutkimukseen osallistuneet haastateltavat kuvailivat solutyöskentelymallia positiiviseksi, ja ilmaisivat kokemusta toimintamallin luontevuudesta. Tulosten perusteella totean, että solutyöskentelymallissa hyvä toimijuus koostuu itsensä johtamisesta, proaktiivisuudesta, ja kokonaisuuden hahmottamisesta. Tulkintani mukaan hyvän toimijuuden opetteleminen vaatii työntekijöiltä hierarkkisen organisoitumisen poisoppimista, sekä itsensä johtamisen oppimista. Solutyöskentelymalliin perehtymistä mallinsin ekspansiivisen oppimisen syklin kautta, mistä tulkitsin sosiokulttuurisen ympäristön muokkaamiseen liittyvää toimijuutta. Hyvän toimijuuden toteutuminen perustuu työyhteisön ja työnantajan tukeen. Organisaatiossa hyvää toimijuutta tuetaan työyhteisössä kulttuurisin, ja konkreettisin keinoin. Tärkeimpinä tuen muotoina tulkitsin aineistosta avoimen dialogin ylläpidon ja luottamuksen ilmapiirin. Tapaustutkimus tarjoaa siis mielenkiintoisen näkökulman työntekijän toimijuuteen ja sen elementteihin itseohjautuvassa organisaatiossa