Vähähiilisyyden edistäminen infrahankkeissa

Vähähiilisyyden edistäminen infrahankkeissa on tärkeää, sillä ilmastonmuutos on suuri maailmanlaajuinen haaste ja kirjallisuuden mukaan rakentamisala aiheuttaa globaaleista päästöistä noin 25 %. Rakentamisalaan liittyvistä päästöistä infrarakentamisen on arvioitu muodostavan Ruotsissa noin 20 % ja Yhdysvalloissa noin 13 %. Tässä erityisesti suomalaisiin infrarakennushankkeisiin keskittyvässä diplomityössä pyrittiin selvittämään, mistä hankkeiden hiilijalanjäljet muodostuvat ja millaisia vaikutusmahdollisuuksia hankkeiden hiilijalanjälkiin on. Tutkimus toteutettiin hyödyntämällä laadullisia tutkimusmenetelmiä: kyselytutkimusta, haastatteluita ja tapaustutkimusta. Tutkimukseen osallistettiin infrahankkeiden tilaajia, sekä yksittäisessä urakoitsijayhtiössä työskenteleviä suunnittelun, hankinnan ja projektijohdon asiantuntijoita. Tarkasteltu tapaustutkimus käsitteli urakoitsijayhtiö Destia Oy:n Hiilineutraali infrahanke -konseptia, jonka avulla tilaajille esitellään vähähiilisiä vaihtoehtoratkaisuja käyttöönotettaviksi hankkeilleen. Monet yhteiskunnalliset ilmiöt edistävät infra-alan vähähiilisyyttä. Ilmastonmuutoksen eteneminen on saanut monet organisaatiot tarkastelemaan tuottamiaan päästöjä sekä laatimaan erilaisia vähähiilisyystavoitteita. Esimerkiksi Europan unioni pyrkii hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 ja Suomi vuoteen 2030 mennessä, ja lisäksi yritysvastuun on tunnistettu laajenevan. Vähähiilisyyteen pyritään enenevissä määrin ohjaamaan myös lainsäädännön avulla. Toisaalta diplomityössä tunnistettiin myös asioita, jotka hidastavat vähähiilisyyden edistymistä infra-alalla. Yksi tällainen asia on esimerkiksi joihinkin vaihtoehtoisiin vähähiilisiin materiaaleihin ja käyttövoimiin liittyvä laajojen käyttökokemusten puute. Lisäksi jotkut vähähiiliset ratkaisut saattavat lisätä hankkeen kustannuksia tai pidentää työvaiheiden kestoa. Vähähiilisyystavoitteiden saavuttamiseksi konkreettisia vähähiilisyyttä edistäviä ratkaisuja on kuitenkin välttämätöntä ottaa enenevissä määrin käyttöön. Vähähiilisyystyössä hankkeiden tilaajilta toivotaan erityisesti selkeiden vähähiilisyysvaatimusten määrittämistä ja vähähiilisyyteen resursoimista. Pää- ja aliurakoitsijoilta puolestaan odotetaan oman osaamisensa ja toimintansa kehittämistä, sekä vähähiilisiin ratkaisuvaihtoehtoihin liittyvien ehdotusten esittämistä. Toimittajilta toivotaan esimerkiksi ratkaisujensa tuotteistamista ja standardisointia, sekä ympäristöselosteiden laatimista tuotteilleen. Viranomaisilta puolestaan odotetaan lainsäädännön ja ohjeistusten edistämistä, ja myös erilaiset viranomaislähtöiset vähähiilisyyttä edistävät sitoumukset havaittiin hyödyllisiksi. Roolikohtaisista odotuksista huolimatta erityisen merkitykselliseksi vähähiilisyyden edistymisessä havaittiin kaikkien osapuolten osallistaminen, sekä osapuolten välinen tiivis yhteistyö. Tapaustutkimuksena tarkasteltu Destia Oy:n Hiilineutraali infrahanke -konsepti vaikuttaa hyödylliseltä, sillä se voi auttaa tilaajia saavuttamaan vähähiilisyystavoitteitaan. Lisäksi työssä havaittiin, että tilaajat kuulevat urakoitsijoilta mielellään ehdotuksia vähähiilisyyden edistämiseen liittyen. Konseptin osalta tunnistettiin myös joitakin mahdollisia kehitysaihioita. Esimerkiksi suunnitelmien optimoimisen nostamista näkyvämmäksi osaksi konseptia voitaisiin harkita, ja konseptissa tarjottujen vähähiilisten käyttövoimien ja materiaalien moninaisuutta voitaisiin mahdollisuuksien mukaan lisätä. Lisäksi konseptissa tarjottujen kompensaatioratkaisujen osalta olisi tulevaisuudessa hyvä siirtyä pitkäaikaiseen hiilensidontaan, jossa hiiltä sidotaan ilmakehästä vähintään useiksi sadoiksi vuosiksi, mutta tällaiset palvelut kaipaavat vielä yleistymistä ja kehittymistä. Kaiken kaikkiaan infrahankkeiden vähähiilisyyden edistämisen voidaan todeta olevan ajankohtainen aihe, joka kiinnostaa alan toimijoita suuresti. Toisaalta aihealue on myös hyvin laaja ja monisyinen, mikä voi saada vähähiilisyystyön vaikuttamaan monimutkaiselta. Toimijoiden välisen tiiviin yhteistyön avulla alan vähähiilisyystavoitteet ovat kuitenkin saavutettavissa.Promoting low-carbon solutions in infrastructure projects is an essential part of climate change mitigation. According to the literature, the construction sector causes about 25 % of global emissions, and in a Swedish study it has been estimated, that infrastructure construction produces about 20 % of the construction sector’s emissions. In an American study, the corresponding share was 13 %. This master’s thesis was focused on Finnish infrastructure projects, and the aim of it was to find out, how the carbon footprints of infrastructure projects are formed, and what kind of possibilities there are to decrease the carbon footprints. In the thesis, the utilized research methods were a questionnaire, interviews, and a case study. People involved in the research were customers of infrastructure projects, designers, procurement experts, and project managers. The case study considered a Carbon-neutral infrastructure project -concept of a contractor company Destia Oy, and the concept is used to introduce low-carbon solutions to customers. Many things in society promote the implementation of low-carbon solutions. Progress on climate change has made many organizations examine their emissions and set up low-carbon goals or roadmaps. For example, the European Union aims for carbon neutrality by 2050, and Finland by 2030. Additionally, corporate responsibility has been recognized to be expanding, and many current changes in legislation aim to promote the implementation of low-carbon solutions. However, also some issues can be identified, which slow down the progress of low-carbon solutions in the infrastructure sector. For example, the infrastructure sector lacks experience with some alternative low-carbon materials. In addition, some low-carbon solutions may increase the costs of the project or extend the duration of some work phases. To achieve the low-carbon goals, it is necessary to increasingly implement low-carbon solutions in infrastructure projects. In this thesis, it was noticed that the contractors expect the customers of infrastructure projects to define clear low-carbon requirements and to assign necessary resources for low-carbon solutions. Contractors, on the other hand, are expected to develop their own expertise and operations, as well as to introduce alternative low-carbon solutions to their customers. Suppliers are expected to productize and standardize their solutions, as well as prepare environmental product declarations for their products. Additionally, the authorities are expected to promote low-carbon legislation and guidelines. Also, various authority-oriented commitments promoting sustainability were found helpful. Despite the role-specific expectations, the involvement of all parties and the close cooperation between them were found especially important in the progress of low-carbon infrastructure construction. Destia Oy’s Carbon-neutral infrastructure project -concept seems useful, as it can help customers achieve their low-carbon goals. In addition, it was found that the customers of infrastructure projects are very interested in hearing suggestions for low-carbon solutions from contractors. Some possible options to develop the concept were also identified in this thesis. For example, it could be considered to introduce design optimization as a separate part of the concept. Also, if possible, the variety of low-carbon energy sources and materials, offered in the concept, could be increased. In the future, the compensation solutions of the concept could be replaced with solutions of long-term carbon sequestration, where carbon is sequestered from the atmosphere for at least several hundred years, but these kinds of solutions still need further development. All in all, the promotion of low-carbon solutions in infrastructure projects is a topical issue, that has a wide interest in the infrastructure sector. Because the subject is also very broad and complex, it might sometimes seem complicated. However, with co-development, and close cooperation between all stakeholders, the low-carbon goals of the sector are achievable