Työläisnaiset ja arjen toimintastrategiat vuoden 1918 sisällissodan jälkeisessä ruukkiyhteisössä

Matias Kaihovirta tarkastelee artikkelissaan työläisnaisten toimintastrategioita Billnäsin ruukissa sisällissodan jälkeen. Sisällissodan myötä normaali arki joutui päälaelleen, kun monessa ruukin työläisperheessä sekä isä että naimattomat pojat liittyivät punaisten toimintaan. Pahimmassa tapauksessa yksikään perheen aikuisista miehistä ei palannut sodan jälkeen takaisin. Tämä tilanne on lähtökohtana Kaihovirran tutkimukselle, joka kohdistuu erityisesti työläisnaisten tapaan käyttää vallitsevien sukupuolinormien mukaista kieltä emotionaalisena resurssina yhteydenpidossa paikallisen ruukin ja kunnan köyhäinhoitohallituksen kanssa