Factors in the school's everyday life explaining social inclusion experiences of middle schoolers

Tavoitteet. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten jokapäiväisessä kouluarjessa vaikuttavat vuorovaikutteiset tekijät selittävät 8. ja 9. luokkalaisten suomalaisten osallisuuden kokemusta. Tarkemmin esiteltynä tarkastelussa olivat nuorten kokemukset oman luokkansa ilmapiiristä, omista opettajistaan, vaikutusmahdollisuuksistaan koulun arjessa sekä yhteisöllisyydestä koulussa. Nämä tekijät nähtiin osallisuuden sosiaalisena ilmentymänä koulun arjessa, minkä takia niiden tarkempaa tarkastelua pidettiin perusteltuna. Osallisuuden käsitteen määrittelyä on pidetty haastavana. Osallisuuden tiedettiin olevan yhteiskunnallisella tasolla yhteydessä esimerkiksi mielenhyvinvointiin ja vähäisempään yksinäisyyteen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä siitä, miten osallisuuden kokemus selittyy koulussa. Menetelmät. Tutkielman aineistona käytettiin Terveyden ja hyvinvoinnin teettämän Kouluterveyskyselyn vastauksia. Tässä tutkielmassa hyödynnetty kysely kerättiin vuonna 2019, ennen koronapandemian alkua. Kouluterveyskyselyyn vastasi 86 834 8.–9. luokkalaista. Lopulliseen otokseen valikoitui 79 206:n nuoren vastaukset. Aineistoa analysoitiin käyttämällä kvantitatiivisia menetelmiä. Kouluarkeen vaikuttavien tekijöiden välistä yhteyttä osallisuuden kokemukseen tarkasteltiin lineaarisen regressioanalyysin avulla. Regressioanalyysi suoritettiin jokaiselle muuttujalle kerrallaan yhden selittävän muuttujan mallia käyttäen sekä lopuksi monimuuttujamallin avulla tarkasteltiin kaikkien muuttujien yhteyttä osallisuuden kokemuksen kanssa. Teoriatausta huomioiden oletettiin, että valitut muuttujat selittäisivät osallisuuden kokemusta selkeästi, mutta samalla tiedostettiin osallisuuden kokemuksen muodostuvan monesta yhtäaikaisesti vaikuttavasta tekijästä. Tulokset ja johtopäätökset. Tulosten perusteella voidaan olettaa, että koulussa voidaan vaikuttaa oppilaiden osallisuuden kokemiseen. Tulokset osoittivat, että tutkittavat muuttujat yhdessä selittävät eniten (28,9 %) osallisuuden kokemuksesta. Yksittäin tarkasteltuina osallisuutta selittivät verrattain eniten (25,8 %) yhteisöllisyyden kokemus ja vähiten (5,54 %) kokemus omista vaikuttamismahdollisuuksista. Tulokset olivat linjassa ennakkokäsitysten sekä aikaisempien tutkimusten kanssa.Aim of the study. The aim of this study was to examine whether there is a connection between 8th and 9th grader’s experience of interactive factors in everyday school life and their experience of social inclusion. More closely it was studied whether their experience of their class atmosphere, teachers, possibilities to influence their schoolwork and feeling of community in school explained experienced social inclusion. These factors were seen to represent the experience of social inclusion in everyday school life, which is why their closer examination was considered reasoned. Defining the concept of social inclusion has been considered challenging. Previous studies have shown that high experience of social inclusion is associated for example with better mental health and reduced loneliness on a societal level. The purpose of this study was to increase the understanding of how the experience of social inclusion is explained in school. Methods. The data for this study was school health promotion study, which was collected by Finnish Institute for Health (THL). The data was collected in the 8th and 9th grades in 2019. In total there were 86 864 middle school age participants in school health promotion study. For this study the data was limited to 79 206 participants. The data was analyzed using quantitative methods. The connection between interactive factors influencing school life and the experience of social inclusion was examined using linear regression analysis. It was assumed that the selected factors would clearly explain the experience of social inclusion, considering the theoretical background. Meanwhile it was recognized that the experience of social inclusion consists of many simultaneously influencing factors. Results and conclusions. The results suggested that everyday school life can affect youth’s experience of social inclusion. When all four interactive factors in everyday school life were examined simultaneously, all factors predicted (28,9%) experienced social inclusion. When examined individually, social inclusion was predicted relatively most (25,8%) by the experience of community and the least (5.54%) by the experience of own influencing opportunities in school. The results were in line with preconceptions and previous studies