Työelämän ja koulutuksen tasa-arvokysymykset mediassa

WeAll-tutkimushankkeessa analysoidaan työelämän tasa-arvokysymyksiä ja pyritään selvittämään intersektionaalista näkökulmaa hyödyntäen moninaisten ihmisten asemaa työelämässä (Yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävä tulevaisuuden työelämä: Politiikat ja toimintakäytännöt, tasa-arvo ja risteävät erot Suomessa, weallfinland.fi). WeAll-tutkimuskonsortio on Suomen Akatemia Strategisen rahoitusohjelman rahoittama (2015–2020, hankenumero 292883). WeAll-hankkeen kahdeksan tutkijaa kokosi laajan media-aineiston (2555 artikkelia) kahdeksasta mediasta (Helsingin Sanomat, Turun Sanomat, Maaseudun Tulevaisuus, YLE:n verkkouutiset, Hufvudstadsbladet, Kainuun Sanomat, Ilkka, Tekniikka&Talous). Tässä raportissa kuvataan, miten aineisto kerättiin ja millaista aineisto on sekä miten sitä voi hyödyntää jatkossa laadullisissa tutkimuksissa. Aineistoa kerättiin WeAll-hankkeen näkökulmasta merkityksellisistä tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvistä työelämä- ja koulutusteemoista. Näiden teemojen osalta tallennettiin tietoja artikkeleissa esiintyvistä eronteoista, jotka on mainittu yhdenvertaisuus- tai tasa-arvolainsäädännössä tai ovat muuten merkittäviä, kuten sosioekonomiset ja alueelliset erot. Lisäksi tallennettiin tietoja esimerkiksi kuvituksesta, tekstien kirjoittajien sukupuolesta, teksteissä esiintyvistä toimijoista ja juttutyypeistä. Tallennustietoja analysoimalla voi paitsi esittää alustavaa analyysia siitä, miten työelämän ja koulutuksen tasa-arvokysymyksiä käsitellään suomalaisessa mediassa, myös koota mielekkään aineiston jatkotutkimusta ajatellen. Media-aineiston alustava määrällinen analyysi osoittaa, että median työelämän ja koulutuksen tasa-arvokysymysten käsittely vaihtelee medioittain ja sisältää monia sukupuolittuneita ja muihin eroihin liittyviä piirteitä. Median työelämä- ja koulutusaiheiden osalta varsinkin sosioekonomiset erot olivat usein esillä, kun taas monia vähemmistöryhmiä käsiteltiin niissä harvoin. Vaikka tekstien kirjoittajista enemmistö oli naisia, työelämää ja koulutusta käsittelevissä jutuissa korostuivat miesten kuvat. Sen sijaan vähemmistöjen esiintyminen kuvituksessa oli vähäistä. Yhteiskunnasta tuttu sukupuolen mukainen jaottelu näkyi juttujen kuvituksessa sekä nais- ja miestoimittajien aihevalinnoissa. Tyypillisiä hahmoja työelämäaiheiden kuvituksessa olivat keskeiset miespoliitikot, miesjohtajat ja miestutkijat. Naiset kirjoittivat selvästi miehiä useammin esimerkiksi perheen ja työn yhteensovittamisesta sekä ”tavallisista ihmisistä”, kun miehille suhteellisen tyypillisiä aiheita olivat asevelvollisuus, etuudet ja johtajat. Forskningsprojektet WeAll analyserar jämställdhetsfrågor inom arbetslivet och strävar efter att belysa den intersektionella aspekten genom att ta fasta på många olika slags människors situation inom arbetslivet (Ett framtida socialt och ekonomiskt hållbart arbetsliv: politik och handling, jämlikhet och intersektionella skillnader i Finland, weallfinland.fi). Forskningskonsortiet WeAll är finansierat av Rådet för strategisk forskning vid Finlands Akademi (2015–2020, projektnummer 292883). Åtta forskare vid WeAll-projektet samlade en stor mängd material (2555 artiklar) från åtta olika medier (Helsingin Sanomat, Turun Sanomat, Maaseudun Tulevaisuus, YLE-nyheter på nätet, Hufvudstadsbladet, Kainuun Sanomat, Ilkka, Tekniikka&Talous). Rapporten redogör för hur materialet samlades och vad materialet består av, och hur man i fortsättningen kan dra nytta av det i kvalitativa undersökningar. Det samlade materialet rör ämnesområdet jämställdhet och likabehandling inom arbetsliv och utbildning som ur WeAll-projektets synpunkt är ett betydande temaområde. Sedan lagrades informationen från berörda artiklar avseende åtskillnader föreskrivna i lag om likabehandling och i lag om jämställdhet, eller avseende andra väsentliga åtskillnader såsom socioekonomiska och regionala skillnader. Dessutom lagrades data beträffande bildval, kön på artikelförfattarna samt personer och ämnen som förekom i texterna. Genom att analysera de samlade data kan man förutom att presentera en preliminär analys om hur jämställdhetsfrågor inom arbetsliv och utbildning behandlas i finska medier även lagra viktiga data med tanke på fortsatt forskning. Den preliminära kvantitativa analysen av mediematerialet visar att behandling av jämställdhetsfrågor inom arbetsliv och utbildning varierar beroende på media och innehåller flera inslag av könsskillnader och andra åtskillnader. Vad gäller artiklar om arbetsliv och utbildning var de socioekonomiska skillnaderna särskilt ofta framträdande men vad gäller många minoritetsgrupper berördes dessa sällan. Trots att majoriteten av artikelförfattarna var kvinnor förekom ofta bilder på män i artiklar som handlade om arbetsliv och utbildning. Däremot var bilder på minoriteter i minsta laget. I samhället så vanligt förekommande könsindelning kom fram även vid bildval i artiklar skrivna av både kvinnliga och manliga journalister. Centrala personer på artikelbilder med arbetslivet som tema var ledande manliga politiker, manliga chefer och manliga forskare. Kvinnliga journalister skrev klart oftare än manliga kollegor om hur man får familj och arbete att gå ihop samt om ”vanliga människor” när det för manliga journalister relativt typiska teman var värnplikt, förmåner och ledare. The purpose of the WeAll research project is to analyse equality at work and to identify the position of diverse people in the workplace through an intersectional lens (Social and Economic Sustainability of Future Working life: Policies, Equalities and Intersectionalities in Finland, weallfinland.fi). The project is funded by the Strategic Research Council (SRC) at the Academy of Finland (2015–2020, project number 292883). Eight members of the WeAll research team collected an extensive pool of material (2,555 articles) from eight media outlets (Helsingin Sanomat, Turun Sanomat, Maaseudun Tulevaisuus, Yle News website, Hufvudstadsbladet, Kainuun Sanomat, Ilkka, Tekniikka&Talous). This report describes the material, how it was collected, and how it can be later used in qualitative research. The collected material deals with equality and equity at work and in education in a way that is relevant from the WeAll project’s point of view. The research team combed the articles for occurrences of differentiation with regard to those mentioned in equality legislation or that are otherwise significant, such as socio-economic and regional differences. The team also collected data on, for example, the images used to illustrate the articles, the writer’s gender, the actors represented in the texts, and article types. Analysing the data provides not only a preliminary view of how equality issues related to working life and education are handled in the Finnish media but also a meaningful pool of material for further research. A preliminary quantitative analysis of the material indicates that the way the media handles equality issues related to working life and education varies from one media outlet to another and contains several characteristics related to gender and other types of differentiation. Socio-economic differences, in particular, featured often in articles about working life and education, whereas many minority groups were rarely mentioned. Even though the majority of the writers were women, articles about working life and education were more often illustrated with images of men. Minorities, on the other hand, seldom featured in the illustrations. The gender division prevalent in the society could be seen in the way the articles were illustrated and in the topics women and men chose to write about. Persons most often used to illustrate articles about working life included prominent male politicians, leaders, and scholars. Women wrote considerably more often about, for example, work–family balance and “ordinary people” than men, while relatively typical topics for men were military service, benefits, and leadership