Stancetaking in interest-based online communities : A corpus pragmatic comparative analysis

This thesis analyses lexico-grammatical stancetaking in interest-based online communities on different social media platforms. Stancetaking, defined as the writer’s explicit expression of attitude, is used to evaluate objects or concepts while also contributing to the writer’s self-positioning and the interpersonal relationships between interactants. In interest-based online communities, interactants engage in discussions relating to a joint conversation topic. However, communities and social media platforms differ in terms of their goals and the affordances users perceive in the social media platform. To meet the need for a more comparative analysis of online communities as different linguistic contexts, this thesis investigates how participants in online communities use stance to situate themselves in the social interaction and in the broader discourse. Adopting corpus pragmatics as a methodological basis, the thesis analyses the functions and frequency of lexico-grammatical stance across text corpora that represent different interest-based online communities. The thesis comprises four case studies that examine different forms of stance in the varying contexts defined by platform affordances and sociocultural norms. To compare platforms, data are collected from Reddit, Twitter (now ‘X’), and Tumblr, which all differ in terms of how communities are built around topic-specific content. The community norms are shaped by the interests of the studied communities, with three case studies focusing on discussions around political and ideological issues and one case study focusing on a popular media fan community. To account for the multifunctionality of stance, stancetaking is examined in terms of metadiscursive references to the discourse and the writer and in terms of affective and epistemic evaluation of objects, ideas, or propositions. In particular, the analysis considers first-person pronouns, which situate the writer’s self as a subjective stancetaker in relation to the evaluated object, the reader, and the community. The findings show that there are platform-based differences in the frequency and function of stancetaking. I argue that this is linked to the affordances of the platforms, which impact, for example, the level of dialogicity in the communities. Moreover, stancetaking as a resource for managing interpersonal relations and for positioning the writer is contextualised in the social norms and goals relevant for the interest-based online community. The functions and the presence of stance are connected to the discourse types relevant for the community goals and the extent that stance contributes to a community ideology. Because of this connection between stance and discourse community, stance analysis bridges pragmatics and discourse analysis of community values and positions on a societal level.Väitöstutkimus käsittelee asennoitumista ja vertailee sen funktioita erilaisissa englanninkielisissä sosiaalisen median verkkoyhteisöissä. Termillä asennoituminen (engl. ”stance”) tarkoitetaan oman asenteen ilmaisemista kielellisesti, ja sitä esiintyy esimerkiksi kirjoittajan kannanotoissa, mielipiteiden esittämisessä ja asioita tai ideoita arvostelevissa ilmaisuissa. Asennoitumisella on myös sosiaalisia ja diskursiivisia funktioita, sillä kirjoittaja voi sen avulla asemoida itsensä suhteessa lukijaansa tai ympäröivään yhteisöön. Tutkimissani sosiaalisen median yhteisöissä kirjoittajia yhdistävät muun muassa yhteiset kiinnostuksen kohteet, keskustelunaiheet ja tavoitteet. Lisäksi sosiaalisen median alustat eroavat affordansseiltaan eli toimintamahdollisuuksiltaan, jotka taas vaikuttajat siihen, miten yhteisöllinen tila rakentuu ja miten yhteisön jäsenet tuottavat, jäsentävät ja jakavat sisältöä toisilleen. Kuvatakseen asennoitumisen funktioita osana verkkovuorovaikutusta väitöskirja vertailee asennoitumisen yleisyyttä ja käyttötapoja eri alustoilla ja erilaisten keskustelunaiheiden ympärille rakentuneissa yhteisöissä. Tutkimuksen metodologinen perusta on korpuspragmatiikka, jossa yhdistyvät asennoitumisen pragmaattisten funktioiden laadullinen analyysi sekä asennoitumiskeinojen määrällinen analyysi. Väitöskirja koostuu neljästä tapaustutkimuksesta, joissa käytetyt tekstikorpusaineistot on kerätty eriaiheisista englanninkielisistä verkkoyhteisöistä kolmelta eri alustalta: Twitteristä (nykyisestä X:stä), Redditistä ja Tumblrista. Jotta tutkimus edustaisi eri aihealueita, tapaustutkimuksista yksi keskittyy faniyhteisöön ja kolme ideologisiin tai poliittisiin yhteisöihin. Rajaan tutkittavat asennoitumiskeinot kieliopillisiin ja leksikaalisiin keinoihin, jotka edustavat kirjoittajan eksplisiittistä kielellistä asennoitumista. Analyysi kohdistuu affektiivisiin ja episteemisiin (eli tunteisiin ja tiedon laatuun liittyviin) kannanottoihin, joita kirjoittajat ilmaisevat käyttämällä mentaalisia verbejä, arvioivia adjektiiveja ja adverbeja. Tutkimuksen keskiössä ovat erityisesti pronominit, joilla kirjoittaja viittaa itseensä ja lukijoihinsa ja jotka toimivat kirjoittajan keinona jäsentää dialogia ja asemoida itsensä sekä siinä, verkkoyhteisössä että laajemmissa yhteiskunnallisissa diskursseissa. Tutkimus osoittaa, että sekä asennoitumisilmaisujen käytön yleisyys että niiden käyttötarkoitukset vaihtelevat eri verkkoyhteisöissä. Yhteisöjen väliset erot liittyvät alustojen keskeisiin affordansseihin: esimerkiksi mitä dialogisempaa vuorovaikutus on, sitä enemmän käyttäjien välisten suhteiden ylläpitämisessä käytetään kannanottamisen vuorovaikutuksellisia funktioita. Asennoitumisilmaisujen käyttö on yhteydessä myös verkkoyhteisöille tyypillisiin tekstilajeihin, sillä yhteisöjen jäsenten tavoitteet ja keskustelunaiheet vaikuttavat siihen, missä määrin kirjoittaja kuvailee omaa subjektiivista näkökulmaansa tai pyrkii osoittamaan kuuluvansa samaan sosiaaliseen, ideologiseen tai episteemiseen ryhmään muiden keskustelijoiden kanssa. Ryhmäkeskustelussa kirjoittajan kannanotto on usein muotoiltu niin, että se sopii keskustelun kontekstiin ja diskurssiyhteisön normeihin. Siksi kannanottojen tarkastelu tuottaa tietoa myös yhteisön arvoista ja ryhmädynamiikasta.Avhandlingen undersöker hur ställningstaganden (engl. ”stancetaking”) används i nättexter i olika engelskspråkiga nätgemenskaper på sociala medier. Med ställningstaganden avses skribentens avsiktliga uttryck av attityd eller åsikt om objekt eller idéer. Ställningstagande har även sociala och diskursiva funktioner: genom att ta ställning positionerar skribenten sig i förhållande till läsaren eller till den gemenskap som fungerar som målgrupp. Nätgemenskaperna som undersöks i denna avhandling har uppstått kring nätdiskussioner om deltagarnas gemensamma intressen. Dock skiljer olika gemenskaper och sociala medier sig åt till sina ändamål och värderingar. Därtill avviker sociala medieplattformar från varandra till sina affordanser, d.v.s. de möjligheter som plattformen erbjuder användaren. Affordanserna påverkar hur det gemensamma utrymmet byggs upp samt hur användarna producerar och delar innehåll med varandra. Avhandlingen beskriver ställningstaganden inom nätinteraktion genom att jämföra deras funktioner och deras förekomst på olika sociala medier och i gemenskaper kring olika intressen. Med korpuspragmatik som metodologisk grund kombinerar avhandlingen kvalitativ analys av pragmatiska funktioner och kvantitativ frekvensanalys. Avhandlingen består av fyra fallstudier som alla undersöker ställningstaganden i nätgemenskaper. Som material används textkorpusar som samlats in från engelskspråkiga nätgemenskaper på tre sociala medier: Twitter (numera ’X’), Reddit och Tumblr. För att beakta olika slags diskussionsämnen, fokuserar en av fallstudierna på en fangemenskap medan de återstående analyserar ideologiska och politiska gemenskaper. Analysen begränsas till ställningstaganden som anger skribentens attityd genom lexikaliska och grammatikaliska uttryck. Fokus ligger på affektiv och epistemisk ställning (d.v.s. ställningstaganden som relaterar till känslor respektive kunskap eller trovärdighet), som uttrycks genom mentala verb, värderande adjektiv och adverb. Särskilt uppmärksammas pronomen som syftar på skribenten själv eller på läsarna vilket är ett sätt för skribenten att strukturera dialogen samt positionera sig själv i dialogen, i nätgemenskapen och i den bredare samhälleliga diskursen. Undersökningen visar att användningen av ställningstagande uttryck varierar mellan olika nätgemenskaper både till sina funktioner och sina frekvenser. Skillnaderna mellan gemenskaperna kan förknippas med plattformars centrala affordanser. Ju mer dialogisk interaktion det förekommer mellan deltagarna, desto mer tar deltagarma ställning för sådana interaktiva ändamål som t.ex. för att upprätthålla de sociala förhållandena mellan användarna. Det finns också en koppling mellan ställningstaganden och nätgemenskapens typiska textgenrer: deltagarnas mål och samtalsämnen påverkar till exempel i vilken utsträckning de betonar sin egen subjektiva åsikt eller positionerar sig själv i samma sociala, ideologiska eller epistemiska grupp i förhållande till andra diskussionsdeltagare. Ställningstaganden beaktar de sociala och kulturella normerna inom diskursgemenskapen. Därför kan forskning om ställningstaganden ge information om värderingarna och gruppdynamiken inom en gemenskap