Mielipiteet julkisen sektorin leikkauksista ja sosiaalipolitiikan suunnasta 1993

Tutkimuksessa selvitettiin kahdeksan eri työmarkkinajärjestön jäsenten suhtautumista hyvinvointivaltioon tiukentuneissa taloudellisissa olosuhteissa. Aineisto kerättiin kahdella lomakkeella, joista toisessa alkuosan väitteitä oli manipuloitu (muuttujat q1, q11, q12, q13, q19, q21, q26). Joissakin väitteissä oli muutettu yksi sana, toisissa pidempi ajatuskulku. Manipulointi perustui ajatukseen, että ihmisen toimintaan vaikuttavat itsekkäät tavoitteet, yhteisvastuullisuutta korostavat sosiaaliset normit ja riittävä tietämys aiheesta. Väitteitä esitettiin julkisesta sektorista ja sosiaalipolitiikasta, toimeentuloeroista, julkisten palveluiden sekä sosiaaliturvan tasosta ja rahoituksesta, verotuksesta, eläkkeistä ja vaihtoehtoisista tavoista tuottaa palveluita. Lisäksi vastaajia pyydettiin tutkimuksessa arvioimaan, kuinka paljon on itse hyötynyt julkisen sektorin eduista ja palveluista. Vastaajilta kysyttiin myös mielipiteitä yksityisen eläkevakuutuksen hankkimisesta, palvelumaksujen tasosta, tulonsiirtojen tarveharkinnasta ja sosiaaliturvan riittävästä tasosta. Lisäksi tiedusteltiin ensisijaista keinoa julkisten menojen tasapainottamiseksi (verotuksen korottaminen, rahan lainaaminen, menojen karsiminen vai käyttäjämaksujen nostaminen). Tutkimuksessa selvitettiin myös, mistä julkisista menoista voitaisiin säästää sekä mitä palveluita ja tulonsiirtoja karsia. Lisäksi kysyttiin, mikä taho (mm. valtio/kunnat, yksityiset laitokset/työnantaja, perhe ja sukulaiset) soveltuisi parhaiten hoitamaan eri palveluita. Taustamuuttujina olivat vastaajan sukupuoli, ikäryhmä, perhetyyppi, perus- ja ammatillinen koulutus, ammatti, sektori, jolla työskentelee, bruttokuukausitulot, politiikan seuraaminen, etujärjestöön kuuluminen ja sen toimintaan osallistuminen sekä puolue, jota äänestäisi, jos nyt olisi eduskuntavaalit.The survey studied Finnish trade union members' attitudes towards the welfare state in a difficult economic situation. The data were collected with the help of two questionnaires, in the second of which statements were manipulated (variables q1, q11, q12, q13, q19, q21, q26). In some statements only one word had been changed, in others a line of thought. The manipulation was based on the theory that selfish goals, social norms which emphasize solidarity and sufficient knowledge of the subject influence people's behaviour. The respondents were asked whether they agreed or disagreed with the statements covering topics such as social security benefits, social policy, taxation, public services, pensions, unemployment benefits, privatizing public services and financing public expenditure. The respondents were asked how much they themselves had benefited from public sector benefits and services. The survey charted opinions on the likelihood of respondents taking a supplementary pension if statutory pension schemes were cut. Opinions on how to rein in public spending were canvassed: introduce service fees, increase taxation, introduce means-tested benefits, cut services. The respondents were asked which services, social security benefits or parts of social insurance could be cut. Opinions on who should take care of certain services were canvassed; options included the public, private and third sectors, neighbours and relatives. One question surveyed what a sufficient level for different social security benefits would be (as percentage of wages). Background variables included the respondents' sex, age, type of household, basic and vocational education, occupation, monthly gross income, interest in politics, trade union, activity in trade union and party preference