Tampereen terveys- ja sosiaalikysely 1999

Kyselyssä kartoitettiin tamperelaisen aikuisväestön terveydentilaan ja ruokatottumuksiin, liikuntaan, elintapamuutoksiin, kotiavun tarpeeseen, sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöön, asuinympäristöön sekä turvallisuuteen liittyviä asioita. Se jatkoi vuosina 1990, 1993 ja 1996 tehtyjen kyselyjen sarjaa. Vastaajien terveydentilaa selvitettiin kysymällä arviota nykyisestä terveydentilasta sekä tietoa mahdollisesta pitkäaikaisesta sairaudesta, viasta tai vammasta ja sen työntekoa tai jokapäiväisiä tehtäviä haittaavasta vaikutuksesta. Lisäksi tiedusteltiin tarkemmin erilaisista oireista ja vaivoista, kuten masentuneisuudesta, unettomuudesta tai huonomuistisuudesta. Ruokatottumuksien selvittämiseksi kysyttiin mitä rasvaa ja millaista piimää vastaaja tavallisesti käyttää. Liikkumiseen liittyen vastaajilta kysyttiin, kuinka paljon he harrastavat liikuntaa vähintään puoli tuntia kerrallaan, joko vapaa-ajalla tai työ- ja asiointimatkoilla. Myös pituutta ja painoa tiedusteltiin. Vastaajilta kysyttiin myös tupakoivatko he nykyisin ja kuinka usein he käyttävät alkoholia. Lisäksi tiedusteltiin mahdollisista terveydellisistä syistä tehdyistä elintapamuutoksista, muun muassa laihduttamisesta ja luomutuotteiden käytöstä. Avun tarpeeseen ja auttamiseen liittyen vastaajilta kysyttiin, saivatko he edellisen vuoden aikana kodin ulkopuolista apua erilaisissa arkeen liittyvissä toiminnoissa kuten talous- tai kotitöissä tai kaupassa käynnissä tai muussa asioinnissa. Lisäksi kysyttiin, mistä apua oli saatu. Vastaajia pyydettiin myös kertomaan, onko heidän lähipiirissään ikääntynyt, vammainen tai pitkäaikaisesti sairas henkilö, jota he auttavat säännöllisesti. Terveyspalveluiden käyttöä selvitettiin kysymällä vastaajilta sairaalassa hoidettavana olosta sekä eri lääkäreiden ja hoitajien vastaanotolla käynneistä. Hammaslääkärillä käynneistä kysyttiin erikseen. Vastaajilta tiedusteltiin myös heidän tyytyväisyyttään käyttämiinsä terveyspalveluihin, sekä syitä mahdolliseen tyytymättömyyteen. Sosiaalipalveluista vastaajilta kysyttiin eri palveluiden, kuten lasten päivähoitopalveluiden tai toimeentulotukipalveluiden käytöstä sekä tiedusteltiin sitä, kuinka tyytyväisiä käytettyihin palveluihin oltiin ja mikä aiheutti mahdollisen tyytymättömyyden. Sosiaali- ja terveyspalveluista ja niiden tuottamisesta esitettiin myös joitakin yleisluonteisia väittämiä, joihin pyydettiin vastaajilta mielipidettä. Lisäksi kysyttiin mielipidettä sosiaaliturvan riittävyydestä eri väestöryhmien osalta. Vastaajien kokemaa turvallisuutta kartoitettiin kysymyksillä eri asioiden, kuten toimeentulo-ongelmien tai väkivallan pelon, aiheuttamasta huolesta tai turvattomuudesta, sekä tiedustelemalla arviota omasta sosiaalisesta hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Lopuksi vastaajilta kysyttiin arviota eri asuinympäristöön liittyvistä asioista, kuten luonnonympäristöstä ja naapuristosta, sekä tiedusteltiin kuinka usein asuinympäristössä esiintyy erilaisia häiriöitä, kuten liikenteen tai teollisuuden melua tai ilkivaltaa. Erikseen kysyttiin sitä, miten turvallisena vastaajat pitävät liikkumista omalla asuinalueellaan jalkaisin tai pyörällä. Lopuksi kysyttiin vielä väkivallan tai pelottavien uhkausten kohteeksi joutumisesta viimeisen vuoden aikana omalla asuinalueella. Taustamuuttujina aineistossa ovat vastaajan sukupuoli, ikä, kotitalouden henkilömäärä ja alle 16 -vuotiaiden lasten lukumäärä, koulutus, pääasiallinen toiminta sekä työttömyyden kesto. Lisäksi aineistossa on mukana tieto siitä, missä osassa Tamperetta kukin vastaaja asuu.The survey charted the general health, functional ability, and need for help of people living in the city of Tampere (Finland). Other main themes included exercise and eating habits, use of and satisfaction with social and health services, perceptions of the neighbourhood, and sense of safety and security. Previous surveys were carried out in 1990, 1993 and 1996. The respondents were asked about their general health, whether they had a disability, injury or long-standing illness, whether that disability/injury/illness limited their daily activities or work, and whether they had suffered lately from mental problems or symptoms such as insomnia, sense of loneliness, sense of distress. The survey also investigated the weight, height, alcohol consumption, smoking and exercise habits of the respondents. What type of milk and spreading fats they used was also charted. One question explored whether the respondents had made any changes in their habits such as increasing the amount of exercise, reducing alcohol use, stopping smoking, losing weight etc. The respondents were asked from whom they had received help and whether they themselves regularly helped someone else. Use of health services was charted by asking about hospitalization spells and visits to a doctor or a dentist. Opinions on and satisfaction with the health and social services in Tampere were surveyed with a number of questions. Use of social services was charted by asking about the use of different services. The survey also covered opinions on which bodies should provide social and health services and whether the level of social security was adequate. Perceptions of safety and security were charted by asking about how safe the respondents felt cycling or walking in their neighbourhood, whether they had experienced violence or threats of violence in their neighbourhood, and what kinds of other problems there were (e.g. noise, pollution). The respondents were asked to what extent certain factors (e.g. immigrants, drugs, violence, loneliness) caused them feelings of insecurity or uncertainty. They were also asked to evaluate different aspects of their neighbourhood. Background variables included the respondent's gender, age, number of children living at home, education, economic activity and occupational status, duration of possible unemployment, and the service unit area where R lived