Alueellinen hyvinvointi: Itä-Helsingin kansalaiskysely 2001

STKL:n toteuttaman tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa itähelsinkiläisten hyvinvointia. Kysely tehtiin yhteistyössä Helsingin kaupungin sekä Heikki Waris -instituutin kanssa. Kysely jakaantui kuuteen eri aihealueeseen. Näistä ensimmäisessä tiedusteltiin asumisesta ja tyytyväisyydestä omaan asuinalueeseen. Toinen osa käsitteli vastaajien kokemuksia omasta elämäntilanteestaan ja eri tahoilta saatavasta avusta ja tuesta. Kolmanneksi kartoitettiin mielipiteitä palveluista. Neljäs teema liittyi vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksiin, ja tämän jälkeen tiedusteltiin tietoverkkojen käytöstä. Lopuksi esitettiin joitakin kysymyksiä vastaajien taloudellisesta toimeentulosta. Asumiseen liittyen vastaajilta kysyttiin muun muassa asumistyyppiä sekä kuinka kauan he olivat asuneet yhtäjaksoisesti asuinalueellaan. Lisäksi tiedusteltiin mille alueelle erilaiset tapahtumat kuten ruokaostokset ja kirjastokäynnit yleensä sijoittuvat vastaajien perheissä, sekä mitä mieltä he olivat asuinalueestaan lasten kannalta. Edelleen kysyttiin mahdollisista muuttoaikeista sekä näiden syistä. Elämäntilanteeseen liittyen vastaajia pyydettiin arvioimaan oman elämän erilaisia osa-alueita, esimerkiksi perhesuhteita ja asuinympäristön viihtyisyyttä, tällä hetkellä sekä sitä, millaisena näkee nämä asiat viiden vuoden kuluttua nykyiseen verrattuna. Edelleen vastaajilta tiedusteltiin eri tahojen (mm. ystävät, naapurit, järjestöt ja yhdistykset, seurakunnat, yksityiset palveluntuottajat) merkitystä erilaisissa tukea ja apua vaativissa tilanteissa. Kokemuksia sosiaali- ja terveyspalveluista kartoitettiin esittämällä vastaajille luettelo erilaisista sosiaali- ja terveyspalveluista, ja pyytämällä heitä arvioimaan sitä, miten kyseiset palvelut vastaavat omia ja perheen tarpeita. Samaa kysyttiin vielä yleisemmin työvoimatoimiston ja Kelan palveluista. Lisäksi tiedusteltiin tiedotuksen ja neuvonnan riittävyyttä kunkin palveluntarjoajan kohdalta. Myös yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä kartoitettiin. Osallistumiseen liittyen vastaajilta pyydettiin arviota erilaisten vapaa-aikaan liittyvien asioiden (esimerkiksi lemmikkieläimet ja teatterit) merkityksestä omassa elämässä. Vaikuttamista kartoitettiin kysymällä, kuinka usein vastaajat olivat käyttäneet erilaisia vaikuttamistapoja, sekä kuuluvatko he joihinkin järjestöihin tai yhdistyksiin ja minkälaisissa tehtävissä niissä toimivat. Edelleen haluttiin tietää yhdistyksissä toimimisen syyt. Tietoverkkojen käyttöä selvitettiin kysymällä, onko vastaajan perheellä käytettävissään tietokonetta tai internet-yhteyttä, sekä minkä verran perheen aikuisilla on kokemusta tietokoneen käytöstä ja mitä sähköisiä palveluja he ovat käyttäneet tai haluaisivat käyttää internetin avulla. Lisäksi kysyttiin, tarvitsisivatko vastaajat opastusta internetin käytössä. Vastaajien taloudellista tilannetta kartoitettiin kysymällä vastaajien sekä heidän mahdollisten puolisoidensa työmarkkina-asemaa sekä käytettävissä olleita tuloja viimeisen vuoden aikana. Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan perheidensä tulojen riittävyyttä erilaisten asioiden hankkimiseen. Taustamuuttujina aineistossa on mm. vastaajan sukupuoli, ikä luokiteltuna, koulutus, asumismuoto, kotitalouden koko, kieli ja asuinkaupunginosa.The survey conducted by the Finnish Federation for Social Welfare and Health aimed at studying social welfare and opinions on welfare services in East Helsinki. The survey was conducted in co-operation with the Heikki Waris Institute and divided into six parts. The first part charted the respondents' housing and satisfaction with their residential area. The second part probed their life situation and assistance and support received from various bodies. The third part investigated opinions on services, and the fourth theme was related to possibilities of influencing and participating. The following topic covered the use of information networks, and finally there were questions on the respondents' financial circumstances. In relation to housing, the respondents were queried their type of accommodation and how long they had lived in their current residential area. They were also asked in which area their family usually does various activities (e.g. shopping, library visits) and what they thought about their residential area from children's point of view. Plans to move were charted, as well as reasons for them. In terms of the respondents' life situation, they were asked to assess various things in their lives, such as their family relationships and residential area both now and over the next 5 years. The respondents also rated the importance of various persons/bodies (family, relatives, friends, neighbours, voluntary organisations, municipal or government officials, parishes, private service providers, etc.) in providing financial, spiritual and emotional support, or providing help with domestic responsibilities or with child/elderly care. Satisfaction with a number of social, health and employment services, as well as the services provided by KELA (Social Insurance Institution of Finland) and Employment and Economic Development Office were charted. Views on the adequacy of information exchange and counselling offered by each service provider were charted. The respondents' use of private health and social services (e.g. pharmacies, private medical services, home and child care services, services for substance misusers) were also studied. In view of participation, the respondents were asked to assess the importance of various things related to leisure time (e.g. pets, theatres). Influencing was charted by asking the respondents how often they had used various styles of influencing, whether they were members in any voluntary organisations (NGOs) or associations, and if yes, what kind of roles they had in them. The reasons for being involved in the activities of an organisation or association were also canvassed. Further questions charted the use of information networks. The respondents were asked whether their family had a computer or Internet connection, how much experience the adults in the family had on computers, and which online services they had used or would like to use. In addition, they were asked whether they would like to receive help in using the Internet. The respondents' financial situation was examined by asking their and their spouse's (if applicable) employment status and disposable income during the past year. They were also asked to assess the adequacy of their family's income in view of purchasing various things. Background variables included the respondent's gender, categorised age, education, household composition, household size, mother tongue, and district of residence