EU Membership Referendum in Finland 1994

Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten yhteiskunnallista osallistumista ja suhtautumista EU-kansanäänestykseen ennen ja jälkeen kansanäänestyksen. Lisäksi selvitettiin vastaajien poliittista suuntautumista ja asenteita erilaisia ryhmiä kohtaan sekä mielipiteistä kansanäänestyksiä kohtaan. Vastaajilta kysyttiin mielipiteitä mm. äänestämällä vaikuttamisesta, päättäjien suhtautumisesta äänestäjiin, elinkeinoelämän valvomisesta, maahanmuutosta, tasa-arvosta ja tuloeroista. Lisäksi selvitettiin suhtautumista perinteisten suomalaisten arvojen vaalimiseen, julkisen sektorin karsintaan, aborttioikeuden rajoittamiseen ja alkoholijuomien hinnan korottamiseen. Vastaajilta kysyttiin myös luottamusta suomalaisiin poliitikkoihin ja käsitystä siitä, kuinka vasemmistolaisia tai oikeistolaisia suomalaiset puolueet ovat ja mitkä asiat ovat tärkeimpiä poliittisen toiminnan tavoitteita. Tutkimuksessa selvitettiin myös kuinka usein vastaajat lukevat sanomalehdistä politiikkaa koskevia juttuja ja ulkomaanuutisia. Lisäksi selvitettiin kuinka usein vastaajat seuraavat televisiosta uutisia tai ajankohtaisohjelmia ja kuuntelevat Yleisradion uutislähetyksiä radiosta. Edelleen kysyttiin myös miten tiedotusvälineet ovat vaikuttaneet EU-kannan ratkaisemiseen ja miten tärkeää heille oli Suomen EU-jäsenyys ja olisiko ollut parempi, jos hallitus ja eduskunta olisivat päättäneet jäsenyydestä. Lisäksi kysyttiin vastaajien lähipiirin suhtautumista EU-jäsenyyteen ja keskustelevatko he EU-jäsenyydestä lähipiirinsä kanssa. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan, kuinka paljon EU-kysymys heitä kiinnostaa ja kuinka hyvin he mielestään tuntevat EU-asioita. Lisäksi kysyttiin vastaajien omaa kantaa EU-jäsenyyteen ja aikovatko he osallistua äänestykseen. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan EU-jäsenyyden vaikutusta Suomen kehitykseen mm. ympäristön, talouselämän, työllisyyden, maatalouden, sosiaaliturvan, tasa-arvon, sotilaallisen turvallisuuden, kansallisen itsenäisyyden ja elinolojen kannalta. Lopuksi kartoitettiin vastaajien käsityksiä Suomen ulkopolitiikan hoidosta, puolueettomuuspolitiikasta, aseellisesta puolustautumisesta ja puolustusvoimille myönnettävistä varoista sekä EU:n vaikutuksesta Suomen turvallisuustilanteeseen. Taustamuuttujina kyselyssä olivat mm. kielitaito, tulot, koulutus, sukupuoli ja asuinlääni.The survey studied Finnish political participation and attitudes to the EU membership referendum pre- and post-referendum. Other questions examined what respondents thought of referendums on the whole, what were their political leanings and attitudes to different groups (e.g. refugees, police, certain nationalities). Respondents stated their views on e.g. exercising influence by voting, decision-makers' attitudes to voters, the need to supervise industry and commerce, immigration, equality between men and women and income disparity. They were asked about maintaining the traditional Finnish values, scaling down the public sector, restricting women's right to abortion and increasing the price of alcoholic beverages. Some questions dealt with the level of confidence in politicians, the position of Finnish parties on the left-right axis and the most important objectives of political activity. The survey queried how often respondents read about political and foreign affairs in the newspaper, watched news or current affairs programmes on the television or listened to Finnish Broadcasting Company's (YLE) radio news. Respondents were asked whether the media had affected their opinion of Finland's EU membership, how important the membership was to them and would they have preferred to leave the decision to the government and parliament. The opinions of the respondents' friends and relatives on EU membership were examined. Respondents were asked how interested and how well informed they were of EU issues, what was their stand on Finland's membership and did they intend to vote in the referendum. Respondents' views on the consequences of EU membership on various matters, e.g. Finland's environment, economic life, employment, agriculture, social security, equality, military security, national independence and living conditions were also surveyed. The final themes explored opinions about Finland's foreign policy, policy of neutrality, armed defence, armed forces financing and EU's effect on Finland's security situation. Background variables included knowledge of foreign languages, income, education, gender and region of residence