Tiedolla johtaminen osaksi kunnan palveluiden johtamista : tietojohtamisen käsikirja

Opinnäytetyössä kehitettiin tietojohtamisen käsikirja Lappeenrannan kaupungille. Tavoitteena oli parantaa operatiivisen toimintatiedon hyödyntämistä kunnan palveluiden johtamisessa, mikä on osoittautunut haasteelliseksi vakiintumattomien toimintatapojen vuoksi. Vakiintumattomat toimintatavat ovat aiheuttaneet sen, että tietotarpeiden tunnistaminen on ollut puutteellista ja toimintatietojen keruu sekä hyödyntäminen ovat sisältäneet paljon manuaalisia työvaiheita. Tutkimusmenetelminä käytettiin kyselytutkimusta ja haastatteluja sekä hyödynnettiin Valtiokonttorin teettämää kuntien kypsyystasoselvitystä. Tutkimusten tuloksia verrattiin keskenään, jonka perusteella tunnistettiin useita kehitystä vaativia kokonaisuuksia, joiden pohjalta muodostettiin käsikirjan sisältö. Opinnäytetyön teoriaosuus toteutettiin alan kirjallisuuden ja verkkojulkaisujen kautta kerätyn tiedon pohjalta. Teorian ja tutkimusten pohjalta keskeisimmät havainnot olivat, että tietojohtamista tulee lähestyä systemaattisesti yhteisen käsitteistön, roolien määrittelyn, yhteisen tavoiteasetannan sekä yhteisesti sovittujen toimintamallien ja johtamisen rutiinien kautta. Tietojohtamisen käsikirja rajattiin käsittämään eksplisiittisen tiedon johtamiseen liittyviä aihepiirejä, joita tarkasteltiin kuntien palvelujen tuottamiseen liittyvien prosessien johtamisen kautta. Käsikirjan soveltamista käytäntöön arvioitiin esimerkkikäyttötapauksen avulla. Käsikirjan avulla kunta voi kehittää tiedon johtamisen käytänteitä, lisätä yhteistä ymmärrystä kunnan tietopääomasta, parantaa tiedon laatua ja mahdollistaa oikean ja ajantasaisen tiedon hyödyntämisen osana palveluiden johtamista.In the thesis, a knowledge management handbook was developed for the City of Lappeenranta. The aim was to improve the utilization of operational information in the management of municipal services, which has proven challenging due to unestablished practices. Unestablished practices have caused the identification of information needs to be insufficient and the collection and utilization of operational information have included many manual steps. The study used survey research and interviews, and also utilized a maturity level survey conducted by the State Treasury. The results identified several areas needing improvement, which formed the basis of the handbook’s content. The theoretical part of the thesis was based on information from field literature and online publications. The main findings suggest that knowledge management should be systematically approached through common terminology, role definition, common goal setting, and agreed operating models and management routines. The knowledge management handbook was limited to cover topics related to the management of explicit knowledge, which were examined through the management of processes related to the production of municipal services. The application of the handbook in practice was evaluated with an example use case. With the help of the handbook, a municipality can develop information management practices, increase common understanding of municipal knowledge capital, improve information quality and enable the use of correct and up-to-date information as part of service management