Mitä olisi ollut hyvä tietää? Ikääntyneiden omaishoitajien kokemuksia muistisairaan puolison omaishoitajana toimimisesta

Ikääntyneiden omaishoitajien määrä tulee lisääntymään väestön elinajan pidentyessä. Omaishoitajien panos yhteiskunnalle on korvaamaton. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää ikääntyneiden omaishoitajien tiedon ja tuen tarpeita sekä millaisilla palvelujärjestelmän muutoksilla heidän arjessa jaksamistaan voidaan tukea. Tutkimus tehtiin teemahaastatteluna, kvalitatiivisen tutkimusotteen keinoin. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla viittä ikääntynyttä muistisairaan puolison omaishoitajaa. Haastateltavat olivat toimineet omaishoitajina kukin eri mittaisen ajan, ja puolisoiden hoivan tarve vaihteli kevyestä hoivasta jo loppuvaiheen raskaaseen hoitoisuuteen. Haastattelujen aiheena olivat omaishoitajan tiedot muistisairauksista ennen puolison sairastumista, diagnoosin jälkeen saatu tieto ja tuki sekä heidän näkemyksensä omaishoidon palvelujärjestelmän toimivuudesta. Omaishoitajat olivat pääsääntöisesti melko tyytyväisiä yhteiskunnalta saamaansa tietoon ja tukeen. Kuitenkin haastattelujen analysointivaiheessa todettiin, että ikääntyneet omaishoitajat kaipaisivat tukea ja helpotusta arkisten asioiden hoitamiseen sekä tietoa muistisairauksien aiheuttamista muutoksista sairastuneen käyttäytymiseen. Omaishoitajat vaikuttaisivat tarvitsevan konkreettista neuvontaa, miten muistisairasta hoidetaan sairauden edetessä ja hoivan määrän lisääntyessä. Omaishoitajat eivät kokeneet oman ikänsä vaikuttavan puolison hoitamisen kuormittavuuteen, mutta haastatteluja analysoitaessa kaikissa puheenvuoroissa nousi esiin huoli omasta jaksamisesta. Tutkimus osoitti, että ikääntyneet omaishoitajat tarvitsevat lisää yhteiskunnan tukea, kuten konkreettista arjen apua. He eivät pärjää pelkillä kauniilla sanoilla ja kiitoksella raskaassa arjessaan. Omaishoitajien palvelujärjestelmää tulee kehittää. Omaishoitajien tulee saada äänensä kuuluviin silloin, kun heitä koskevia kehittämistoimia ja päätöksiä laaditaan