Etelä-Karjalan hyvinvointialueen kotikuntoutuksen ICF:n käyttö ja kokemuksia ICF:n käytöstä kirjaamisessa

Etelä-Karjalan hyvinvointialue (Ekhva) kouluttaa henkilöstöä ICF-osaamiseen. Opinnäytetyön aihe saatiin kotikuntoutuksen kirjausten auditoinnista, jossa todettiin ICF:n kirjaamisen olevan vaihtelevaa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa Ekhvan työntekijöiden näkemyksistä ICF:n käytöstä. Tavoitteena oli myös selvittää, miten ICF näkyy kirjauksissa kuntoutuksen tavoitteen asettelussa ja asiakaskäynneillä. Tavoitteena oli myös kerätä työntekijöiden näkemyksiä siitä, miten ICF-osaamista ja työpajojen sisältöä voitaisiin jatkossa kehittää. Opinnäytetyö toteutettiin soveltavana laadullisena tutkimuksena. Opinnäytetyön aineistot kerättiin kotikuntoutuksen kirjauksista ja työntekijöiden haastatteluista. Kirjaukset analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysillä ja haastattelut induktiivisella sisällönanalyysillä. Kirjauksissa ICF:n yksilötekijöitä käytettiin vähän ja haastatteluissa niiden osaaminen koettiin vähäiseksi. Yksilötekijät koettiin tärkeiksi kuntoutuksen kannalta, vaikka kuntoutujalle merkityksellisiä tekijöitä ei ollut kirjattu kuntoutuskäynneillä. Kuntoutusjaksojen tavoitteet olivat kirjattu ICF:n osa alue suoritusten ja osallistumisen mukaan. Kirjauksissa kuntoutujan osallistumista arvioitiin vähemmän kuin kuntoutujan suorituksia. ICF-osaamista voitaisiin tukea koulutuksella, oman työn suunnittelulla ja esihenkilön toiminnalla. ICF-osaamista rajoittavat ICF:n vähäinen käyttö, unohtuminen sekä työntekijöiden henkilökohtaiset syyt. Opinnäytetyön tuloksista voidaan päätellä, että ICF-osaamista pitää vielä vahvistaa yksilötekijöiden ja kuntoutujalle merkityksellisten asioiden selvittämisen ja kirjaamisen suhteen. Jatkotutkimusaiheina kotikuntoutusjaksojen sisällöllinen tarkastelu kirjauksista ja ICF:n implementoinnin selvittäminen NoMad-kyselyllä