Kehityskeskustelu osana ammatillista kasvua

Tämän opinnäytetyön tarkoitus on selvittää hoitohenkilökunnan kokemuksia kehityskeskusteluprosessista ja sen vaikutuksesta henkilökunnan ammatilliseen kasvuun. Tavoitteena on hyödyntää tuloksia henkilökunnan ammatillisen kasvun tukena sekä kehityskeskusteluprosessin kehittämisessä. Tuloksia on tarkoitus hyödyntää kehityskeskusteluprosessin kehittämisessä siten, että kehityskeskusteluprosessi tukee henkilöstön ammatillista kehittymistä entistä tavoitteellisemmin. Opinnäytetyön tulokset antavat ajankohtaista tietoa tutkimusalueen kotihoidon ja palveluasumisen esimiestyön ja kehityskeskustelukäytännön kehittämiseen. Näin voidaan tukea henkilöstön ammatillista kasvua. Opinnäytetyön tutkimusote on määrällinen. Tutkimuksessa käytetty aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella. Kysely toteutettiin N= 97 vakituiselle hoitohenkilökuntaan kuuluvalle työntekijälle Perhonjokilaakson kotihoitoon ja palveluasumiseen, Vastausprosentti oli 66 0/0. Tutkimusaineisto analysoitiin hyödyntämällä Microsoft Excel- taulukkolaskentaohjelmaa. Avoin kysymys analysoitiin sisällön analyysin avulla. Tulosten mukaan voitiin todeta että, tutkimusalueen henkilökuntarakenne oli ikääntyvää 39,5 % vastaajista oli yli 50v. Esimiehen valmistautuminen kehityskeskusteluun koettiin lähes kaikkien vastaajien mielestä hyväksi ja rennoksi sekä vuorovaikutussuhde vastavuoroiseksi. Työntekijöiden oma valmistautuminen oli jonkin verran huonompaa, vaikka 65 % vastaajista oli täysin samaa tai lähes samaa mieltä siinä, että heillä oli ollut riittävästi aikaa valmistautua. Vastauksista ilmeni, että yli 30v. vastaajat kokivat hyötyvänsä paremmin kehityskeskusteluprosessista ammatillisen kasvun tueksi kuin nuoremmat vastaajat. Kehityskeskustelun kehittämistarpeiksi vastaajat nostivat tarkoituksellisuuden, jatkuvuuden, säännöllisyyden, valmistautumisen, palautteen saamisen esimieheltä ja työntekijävetoisuuden.The purpose of this thesis is to investigate nursing staff's experiences on development discussion process and the development discussions' influence on staff's performance and professional growth. The aim is to utilize the results in staff's professional growth and to improve the development discussion process itself. The findings of this thesis provide up-to-date information on how to improve the leadership and development discussion process for the staff in the home health care and serviced living units. The aim is to support the staff's professional growth and development. This study is based on Quantitative research method. The data has been collected by using a structured survey. The target group of this survey consists of N=97 permanent employees of Perhonjokilaakso home health care and serviced living units. The response percentage is 66%. The results were analyzed by utilizing Microsoft Excel and the content of the open question. Based on the results, the majority of the personnel (39, 5 %) are over 50 years of age meaning that the staff structure is aging. The staff's responses concluded that the management/ managers were well-prepared for the development discu+ sion(s). The atmosphere was relaxed and communication interactive. Overall the staff was not as well-prepared for the development discussions as the management even though 65% of the staff felt that thev had enough preparation time. The responses revealed that those staff members who are over 30 years of age found the development discussions more beneficial from the professional growth point of view than the younger staff members. There was an open question about how to improve the development discussion process. The staff responses highlighted the importance of regularity and continuity of the development discussions, understanding the purpose of the discussions and possibility to receive feedback and to participate actively in the discussion