Sisäministeriön riskienhallinnan kehittäminen

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli muodostaa kuva sisäministeriön riskienhallinnan nykytilasta, löytää riskienhallinnan haasteet ja kehittämiskohdat sekä tuottaa kehittämisehdotuksia riskienhallinnan kehittämiseksi ja toimenpide-ehdotuksia niiden toteuttamiseksi. Erityistarkastelun kohteena oli sisäministeriön strateginen riskienhallinta. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu riskienhallinnan keskeisistä ja tämän työn kannalta olennaisista käsitteistä, riskienhallinnan kuvauksesta valtionhallinnossa, riskienhallinnan yleisistä haasteista sekä riskienhallinnan kehittämisestä. Toisena teoreettisena kokonaisuutena on sisäministeriön riskienhallintakokonaisuuden kuvaus ja sen osatekijät, kuten riskienhallinnan viitekehys, riskienhallintapolitiikka, riskienhallinnan vastuut sekä riskienhallinnan toteuttaminen käytännössä. Opinnäytetyön tutkimusstrategiana toimi tapaustutkimus. Tapaustutkimuksessa pyritään ymmärtämään tutkittavaa ilmiötä mahdollisimman syvällisesti. Kyseessä on tutkimuksellinen kehittämistyö, jonka tutkimusosio toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineistoa hankittiin kahdelta vastaajaryhmältä, riskienhallintaan kahden viime vuoden aikana osallistuneilta asiantuntijoilta ja kaikilta osasto- ja erillisyksiköiden päälliköiltä, kansliapäälliköltä sekä turvallisuuspäälliköltä. Asiantuntijoiden aineistonhankinta toteutettiin lomakekyselynä, päälliköt haastateltiin. Syntynyttä aineistoa analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin tiivistämällä, teemoittelemalla ja yhdistämällä yksittäisiä havaintoja korkeammalle abstraktiotasolle. Saadun aineiston avulla muodostettiin kuva sisäministeriön riskienhallinnan nykytilasta, sen haasteista ja kehittämiskohdista sekä kerättiin kehittämisehdotuksia. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sisäministeriön riskienhallintaa on kehitetty viime vuosien aikana hyvään suuntaan, mutta kehittämiselle on edelleen tarvetta. Aineistosta koottujen haasteiden ja kehittämisehdotusten, teoriaosuudessa esiteltyjen yleisten riskienhallinnan haasteiden sekä onnistuneen riskienhallinnan piirteiden avulla muodostettiin kehittämisehdotuksia, jotka jaoteltiin kolmeen kategoriaan. Kategoriat ovat 1) prosessit ja johtaminen, 2) osaaminen ja viestintä sekä 3) yhteistyö. Kategorioihin on koottu niitä koskevia kehittämisehdotuksia sekä toimenpide-ehdotuksia tavoitteiden toteuttamiseksi. Lisäksi hahmoteltiin alustavia vastuutahoja, jotka voisivat vastata kyseisten kehittämisehdotusten toteutuksesta. Organisaatio saa työn myötä käyttöönsä valmiin toimenpidelistauksen, jonka avulla se voi kehittää riskienhallintaansa. Työssä muodostetut kehittämisehdotukset toimenpiteineen voivat tarjota työkaluja kaikille organisaatioille, joissa suunnitellaan riskienhallinnan kehittämistä. Jatkossa olisi kiinnostava nähdä tehtävän sisäministeriön riskienhallinnan kypsyydenarviointi. Riskienhallinnan kehittämisen tavoitteeksi voisi ottaa kypsyystason nostamisen, mihin tässä työssä esitetyt kehittämistoimenpiteet voivat tarjota työkaluja. Myös strategisen ennakoinnin menetelmien hyödyntämistä strategisessa riskienhallinnassa olisi hyvä selvittää