Liiketalouden opiskelijoiden laatukäsityksiä opetuksesta Oulun ammattikorkeakoulussa

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää liiketalouden opiskelijoiden käsityksiä opetuksen laadusta. Opetuksen laadun määrittäminen on vaikeaa ja tiedostavalla tasolla tartuttavia kiintopisteitä on vaikea määritellä. Opetuksen laatua mitataan itsessään harvoin, mutta sen tulkitseminen elää opiskelijoiden näkökulmasta esimerkiksi opintojaksopalautteen muodossa ja tutkintotiimien olemassaololla. Laadun konkreettisempi määrittäminen auttaa havainnoimaan sitä, mikä on oikeastaan hyvää opetusta ja miksi. Tämä opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Lähtökohtaisesti opiskelijoiden opintojaksopalautetta annetaan ja kerätään kyselymuodossa esim. oppilaitoksen sisäisillä opetuskyselyillä tai opintojaksopalautekyselyillä. Tämän työn empiirinen aineisto kerättiin avoimella haastattelumenetelmällä, jossa haastateltiin neljää työn rajauksen mukaista liiketalouden yksikön opiskelijaa. Kerätty aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tuloksien havainnoista tunnistettiin kaksi yläteemaa, laadukas opetus ja opetuksen laatuun vaikuttavat tekijät. Yläteemoista koodattiin 22 alateemaa joista kaikista luotiin havainnollistava esimerkkikoodi (taulukko 2&3). Tutkimuksen tulokset osoittivat, että liiketalouden opiskelijoiden havaintojen perusteella laadukas opetus on asiantuntevaa, kehittyvää, mukautuvaa, monipuolista, vuorovaikutteista, suunniteltua ja ymmärrettävää. Myös opettajan erilaisia ominaisuuksia opetustyössä määriteltiin laadukkaaksi opetukseksi. Opetuksen laatuun vaikuttaa liiketalouden opiskelijoiden mukaan oppimisympäristö, ryhmäkoko, eriävät laatukäsitykset, oppijan ominaisuudet, oppimistyylit ja yhteiskunnalliset resurssit. Haastateltavien vastaukset esiintyivät samojen teemojen ympärillä. Vastauksissa löytyi pienestä haastateltavamäärästä huolimatta toistettavuutta eikä ristiriitoja esiintynyt vastauksien välillä. Tutkimuksen tulokset lisäävät ymmärrystä opetuksen laadusta erityisesti opiskelijoiden näkökulmasta katsottuna. Tuloksia on mahdollista hyödyntää opetuksen kehittämisessä