Työn tekemisen paikat ja tietotyöntekijän työhyvinvointi

Opinnäytetyön tavoite on tuoda esiin keskeisiä työtilaan liittyviä tekijöitä, joilla on merkitystä tietotyöntekijän työhyvinvoinnille. Näitä tekijöitä kartoitettiin kirjallisuuskatsauksen lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön eräälle osastolle tehdyllä kyselytutkimuksella syyskuussa 2022 sekä havainnoimalla osaston työntekijöitä kesäkuusta 2022 kesäkuuhun 2023. Informaatioteknologian kehittyminen ja yleistyminen on mahdollistanut aiemmin toimitilakeskeisen tietotyön kasvamisen paikkariippumattomaksi, mikä on asettanut myös organisaatioiden toimitiloille muutostarpeita. Tietotyö on muuttunut mekaanisesta tiedonkäsittelystä luovaa ajattelua vaativaksi ja kognitiivisesti kuormittavaksi ajattelutyöksi, mikä on nostanut psyykkisen hyvinvoinnin huomioimisen työhyvinvoinnin kokonaisuuden keskiöön. Tietotyöntekijöiden työhyvinvoinnille keskeisiä haasteita ovat kognitiivinen ja psykososiaalinen kuormitus, ja työlle sopivalla työympäristöllä voidaan vähentää ympäristöstä nousevia ylikuormitustekijöitä. Ministeriön henkilöstön työ on hyvin tietointensiivistä ja ajoittain pitkäkestoista keskittymistä vaativaa. Tutkimuskyselyn ajankohtana tutkimuskohteena ollut sosiaali- ja terveysministeriön osasto oli muuttanut väistötiloihin monitilatoimistoon, joka poikkesi henkilöstön aiemmasta työympäristöstä. Kyselyllä pyrittiin kartoittamaan henkilöstön kokemuksia aiemmista työtiloista sekä odotuksia uudenlaisesta työtilasta ja selvittää, mitä merkitystä työn tekemisen paikalla on työhyvinvoinnille. Aiheen laajuuden vuoksi työhyvinvointia tarkasteltiin pääasiassa kolmen tekijän kautta: työajan hallinta, esihenkilöltä ja työyhteisöltä saatu tuki sekä yhteisöllisyys. Keskeisimmän haasteen monitilassa työskentelylle muodostaa vuorovaikutuksen ja keskittymisen tarpeiden yhteensovittaminen, mikä voi lisätä etä- ja hybridityön määrää ministeriössä. Eri työmuotojen ja yksilöllisten tarpeiden huomioiminen ovat avainasemassa tietotyöntekijän työhyvinvointia tukevan tilan luomisessa