Hormonireseptorien kuva-analyysisovelluksen vaikuttavuuden arviointi KYS kliinisen patologian yksikössä

Digitaalipatologia ja erilaiset kuva-analyysimenetelmät ovat yleistymässä ja kehittyvät nopeasti patologian alalla. Kuva-analyysien avulla pystytään vähentämään tutkijakohtaista ja tutkijoiden välistä variaatiota tuloksissa ja mahdollisesti tarkentamaan ja nopeuttamaan diagnostiikkaa, mikä parantaa hoitojen vaikuttavuutta kohdentamalla hoidot tarkemmin niistä hyötyville potilaille. Opinnäytetyön tarkoituksena oli arvioida rintasyöpäpotilaiden estrogeeni- ja progesteronireseptoreiden kuva-analyysisovelluksen käyttöönoton vaikuttavuutta eri näkökulmista. Tietoa kuva-analyysisovellusten hyödyntämisestä ja vaikuttavuudesta patologian diagnostiikassa Suomessa on hyvin rajallisesti saatavilla, siksi aihe on tärkeä ja ajankohtainen. Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä, jonka tarkoituksena oli tuottaa tietoa kuva-analyysisovelluksen tuo-mista muutoksista patologian laboratorion prosessikulkuun. Kehittämistyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää tehdessä päätöstä kuva-analyysityökalujen käyttöönotoista rutiinidiagnostiikkaan KYS kliinisen patologian yksikössä. Työn tavoitteena oli parantaa diagnoosien yhdenmukaisuutta ja nopeutta sekä siten tuottaa laadukkaampaa palvelua ja hoitoa Pohjois-Savon hyvinvointialueen rintasyöpäpotilaille. Vaikuttavuuden arvioinnissa kartoitettiin kuva-analyysisovelluksen vaikutuksia työajankäyttöön eri ammattiryhmillä, vaikutuksia kustannuksiin sekä diagnostiikan tarkkuuteen realistisen arviointimenetelmän avulla. Työtä varten valittiin yh-deksän rintasyöpänäytettä, joissa patologin lausuma hormonireseptoripitoisuus oli alle viisi prosenttia. Näytteet leikattiin, värjättiin, skannattiin ja analysoitiin kuva-analyysisovelluksella kellottaen eri työvaiheet. Kuva-analyysisovelluksen käyttöönoton vaatimaa ajankäyttöä verrattiin laboratorion perinteiseen näytekulkuun. Diagnostiikan tarkkuuden arviointia suoritettiin vertaamalla kuva-analyysin antamia ja patologien silmämääräisesti mikroskopoimia tuloksia. Tulokset osoittavat, että kuva-analyysisovelluksen käyttöönotto lisäisi laboratorion nykyiseen prosessikulkuun kaksi työvaihetta. Sovelluksen käyttöönotto kasvattaisi sekä laboratoriohoitajien että patologien työaikaa sekä nostaisi kustannuksia. Saatujen tulosten perusteella perinteinen menetelmä rinnan hormonireseptorien määrittämiseen on tällä hetkellä vaikuttavampi, kun mittarina käytetään nopeutta ja kustannustehokkuutta. Tuloksista voidaan päätellä, että nykyinen tapa analysoida rinnan hormonireseptorit on laboratorioprosessin sekä patologien kannalta nopeampi ja siten vaikuttavampi. Saatujen tulosten perusteella diagnostisen tarkkuuden osalta perinteisen menetelmän eli mikroskopoinnin ja kuva-analyysin tarkkuuden välillä ei ollut merkittävää eroa. Tut-kijakohtaista vaihtelua tumapositiivisuuksien laskennassa esiintyi jonkin verran. Tämä tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa kuva-analyysisovellusten käytön vaikutuksista patologian alalla. Jatkotutkimusaiheena olisi syytä uusia vastaavanlainen vertailu suuremmalla näytematriisilla käyttäen useampaa eri menetelmiin ja käyttöliittymiin perustuvaa analyysiohjelmistoa