Kineettisten iskujen kvantitatiivinen ennakointimalli

Sodassa ja sitä alempitasoisissa konflikteissa kyky ennakoida vihollisen pyrkimyksiä vaikuttaa kineettisesti omiin joukkoihin on avainasemassa oman taisteluvoiman suojaamisessa ja menestyksellisten operaatioiden toteuttamisessa. Vihollisen tulevan toiminnan arviointi on perinteisesti toteutettu tiedustelutoimialan toimesta ja se on yleensä luonteeltaan salaista sekä laadulliseen analyysiin perustuvaa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella mahdollisuuksia luoda turvaluokittelemattomiin lähteisiin ja määrälliseen analyysiin perustuva malli kineettisten iskujen ennakoimiseksi. Tutkimusraportissa esitettyjen analyysien tulokset perustuvat avoimista lähteistä kerättyihin tietoihin Irakissa vuosina 2019–2022 Yhdysvaltojen johtamaa koalitiota vastaan suoritetuista kineettisistä iskuista ja tapahtumista, joiden ennen aineiston keräämistä arvioitiin mahdollisesti indikoivan kineettisiä iskuja. Analyysien tekemiseen käytettiin 1919 aikavälillä 1.1.2019−31.8.2022 tunnistettua tapahtumaa, joista Yhdysvaltojen johtamaa koalitiota vastaan kohdistuneita kineettisiä iskuja oli 734 kappaletta. Pääanalyysimenetelminä tutkimuksessa käytettiin kuvailevaa statistiikkaa, Monte Carlo simulaatioita, keskiarvovertailua ja muuttujavertailua. Tehtyjen analyysien avulla tunnistettiin useita indikaattoreita, joiden esiintyvyys ennen iskutapahtumia oli poikkeuksellisen voimakasta. Lisäksi iskutapahtumien perusteella oli tunnistettavissa erilaisia ilmiöitä, joita voidaan käyttää apuna kineettisten iskujen ennakoinnissa. Iskutapahtumien tyyppi, ajankohta ja iskujen maantieteellinen sijainti vaikuttivat havaittujen ilmiöiden voimakkuuteen sekä indikaattoreiden toimivuuteen. Tutkimuksen tulosten perusteella avoimista lähteistä saatavien tietojen avulla voidaan rakentaa kineettisiä iskuja ennakoiva kvantitatiivinen malli. Mallin rakentaminen edellyttää tarkkaa ymmärrystä toimialueesta, eikä yleispätevää, kaikkiin tilanteisiin ja kaikkiin iskutyyppeihin soveltuvaa tarkkaa mallia ole luotavissa. Mallin tarkkuuden parantamiseksi mallia rakennettaessa on huomioitava iskutyyppi ja maantieteellinen alue, joihin mallia halutaan käyttää. Lisäksi mallia tulee täydentää ja päivittää sen käytön aikana mahdollisimman käyttökelpoisten tulosten aikaansaamiseksi. Tämä tutkimus on hyödynnettävissä sotatieteellisen tutkimuksen ja tiedustelutoimialan metodien kehittämisessä. Tutkimuksen tulokset ovat suoraan hyödynnettävissä Irakissa käynnissä olevien operaatioiden tilanneymmärryksen muodostamisessa ja uhka-arvioiden laatimisessa. Lisäksi tutkimuksen tuloksia ja johtopäätöksiä voidaan hyödyntää muille operaatioalueille soveltuvien indikaattorien tunnistamisessa, sekä kvantitatiivisten analyysiin perustuvien uhka-arviomallien luomisessa