Puolustuspoliittisiin ratkaisuihin asennoitumisen yhteys maanpuolustustoimijuuteen

Tässä tutkimuksessa selvitettiin maanpuolustussuhteen viitekehyksessä puolustuspolitiikkaan ja maanpuolustustoimijuuteen asennenoitumisen yhteyttä kvantitatiivisin menetelmin. Tavoitteena oli selvittää, onko kansalaisten keskuudesta löydettävissä tilastollisesti merkitseviä, toisistaan poikkeavia ryhmiä sen suhteen, miten he orientoituvat toimijuuden asenteisiin sekä puolustuspoliittisiin ratkaisuihin. Edelleen selvitettiin, voidaanko tehdä tilastollisesti merkitseviä arvioita siitä, miten puolustuspolitiikkaan orientoituminen vaikuttaa toimijuuden orientaatioon. Maanpuolustustahdon sotilassosiologista tilastollista tutkimusta on maanpuolustussuhteen mallin viitekehyksessä tähän mennessä tehty vähän. Tässä tutkimuksessa yhdistetään vähälle tutkimukselliselle huomiolle jäänyt maanpuolustustoimijuus sekä ajankohtaisuudessaan tärkeä ulottuvuus, asennoituminen puolustuspoliittisiin ratkaisuihin. Tutkimuksen aineistona oli Taloustutkimus Oy:n vuonna 2018 toteuttama TAHTO2 -kyselytutkimus. Kyselytutkimukseen otti osaa 15–79 -vuotiaat suomalaiset eri puolelta Suomea paitsi Ahvenanmaalta. Tutkimusaineistosta hyödynnettiin järjestysasteikolliset vastausvaihtoehdoiltaan seitsenportaiset väittämät, joiden voidaan katsoa liittyvä toimijuuden asenteeseen ja asennoitumiseen puolustuspoliittisia valintoja sekä -politiikan hoitoa kohtaan. Selvitettäessä sitä, onko löydettävissä toisistaan tilastollisesti poikkeavasti orientoituneita maanpuolustusryhmiä suhteessa siihen, miten kansalaiset asennoituvat puolustuspolitiikan väittämiin ja maanpuolustustoimijuuteen, tutkimusmenetelmänä käytettiin faktorianalyysiä. Kun tutkittiin, kuinka paljon maanpuolustustoimijuuden orientaatioryhmien asenteiden vaihtelusta voidaan tilastollisesti selittää puolustuspolitiikan orientaatioryhmien asenteiden vaihtelulla, käytettiin tutkimusmenetelmänä lineaarista regressioanalyysiä. Analyysiä syvennettiin laskemalla puolustuspolitiikkaan asenoitumisen ja toimijuuteen asennoitumisen yksittäisten muuttujien väliset järjestyskorrelaatiokertoimet. Tutkimuksessa löytyi kaksi toimijuuden asenteen orientaatiota: velvollisuuden ja vapaaehtoisuuden orientaatiot. Puolustuspolitiikkaan asennoitumisen osalta löytyi myös kaksi orientaatiota: perinteinen ja kansainvälinen. Tämän tutkimuksen perusteella suomalaisten puolustuspolitiikkaan asennoituminen yhteys maanpuolustustoimijuuteen muodostuu etenkin niin, että maanpuolustustoimijuuden asenteessa korostuvat velvollisuudentunto puolustaa maata aseellisesti sekä yhteiskunnan turvaamisessa korostunut yhteiskunnan etu suhteessa yksilön etuun (velvollisuuden orientaatio), jonka voimakkaana, tilastollisesti merkitsevänä positiivisena selittävänä tekijänä, on orientoituminen perinteisiin maanpuolustuksen poliittisiin ratkaisuihin kuten yleinen asevelvollisuus, kertausharjoitukset ja suuri reservi. Puolustuspolitiikan perinteisellä orientaatiolla voidaan selittää 75 % maanpuolustustoimijuuden velvollisuuden orientaation vaihtelusta ja 37 % vapaaehtoisuuden orientaation vaihtelusta. Tulokset ovat tilastollisesti erittäin merkitseviä (p < .001). Tutkimus lisää tietoa maanpuolustussuhteen osa-alueista ja niiden välisistä vuorovaikutuksista. Tutkimus mahdollistaa maanpuolustussuhteen mallin tarkentamisen, mutta avaa myös uusia tutkimusmahdollisuuksia ja antaa mahdollisesti perusteluja käytännön toimenpiteille kansalaisten maanpuolustustahdon perusteita laajennettaessa