Ammatillisten oppilaitosten rehtoreiden kokemukset ammattikoulun muutoksista ja työhyvinvoinnistaan

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin ammatillisen oppilaitosten rehtoreiden kokemuksia ammatillisen koulutuksen muutoksista ja heidän työhyvinvoinnistaan. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, miten rehtorit näkivät ja kokivat ammatillisen koulutuksen reformin ja oppivelvollisuuden laajentamisen johtamisen oppilaitoksissaan ja minkälaisia vaikutuksia näillä oli rehtoreiden työnkuvaan. Lisäksi selvitettiin, miten rehtoreiden työhyvinvointi muodostuu arjessa ja muutosten keskellä. Ammatillisen koulutuksen reformi on suurin ammatillisen koulutuksen kokema uudistus, joka astui voimaan vuonna 2018. Reformin myötä oppilaitokset uudistivat prosessejaan ja etenkin rahoituslain uudistuksella on ollut vaikutusta oppilaitosten arkeen. Reformin tavoitteena oli muokata ammatillista koulutusta enemmän osaamisperustaiseksi. Vuonna 2021 oppivelvollisuutta laajennettiin 18 ikävuoteen, jolla on ollut vaikutusta toisen asteen oppilaitoksiin. Oppivelvollisuuden laajentaminen lisäsi etenkin ohjauksen tarvetta oppilaitoksissa. Rehtoreiden työhyvinvoinnissa on näkynyt viime vuosina kehityssuunta huonompaan päin, kun yhä useampi rehtori uupuu työssään. Samanlainen suuntaus on ollut muilla opetusalan työntekijöillä. Rehtorit ja esihenkilöasemassa olevat jäävät helposti yksin eikä heidän työhyvinvointiinsa kiinnitetä välttämättä samalla tavalla huomiota kuin muiden työntekijöiden. Tästä syystä on tärkeää tunnistaa minkälaiset tekijät lisäävät rehtoreiden työhyvinvointia ja mitkä taas kuormittavat. Tämän laadullisen tutkimuksen tutkimusmenetelmänä on käytetty puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkimukseen haastateltiin viittä ammatillisen koulutuksen rehtoria keväällä 2022. Aineiston analyysimenetelmänä on teoriaohjaava sisällönanalyysi. Ammatillisen koulutuksen reformi lisäsi hetkellisesti rehtoreiden kokemaa työmäärää ja lisäsi heidän kokemaansa kuormitusta rahoituslain uudistuksen osalta. Tähän vaikutti etenkin rahoituksen ennakoitavuuden huonontuminen. Muutoksen johtaminen oppilaitoksissa sujui rehtoreiden mukaan hyvin. Oppivelvollisuuden laajentaminen ei lisännyt huomattavasti rehtoreiden työmäärää, siihen liittyi pääasiassa prosessien kehittämistä etenkin ohjauskäytäntöjen osalta. Rehtoreiden työhyvinvointiin positiivisesti vaikuttivat etenkin työyhteisön tuki ja työn tuunaaminen itselleen mielekkääksi. Työhyvinvointia heikensivät hankalat henkilöstötilanteet, työn kasaantuminen ja henkilökunnan kuormittuminen